Suomalaisten lukutaito heikentynyt

Jo joka kymmenes ymmärtää lukemaansa niin huonosti, että tarvitsee apua selvitäkseen arkisesta asioinnista. Suomalaisten lukutaito onkin viime vuosina alkanut heiketä niin, että se jakaa jo kansaa. Verkkoviestinnässä heikko lukija ei osaa erottaa esimerkiksi vihapuhetta ja tosiasioita toisistaan.

Kotimaa

Joka kymmenes yli 16-vuotias suomalainen on vaikeuksissa, kun pitäisi ymmärtää lukemaansa tai hakea tietoa. Arjessa vaikeuksia voi tuottaa vaikkapa lääkkeen käyttöohje.

Helsingin Tehtaanpuiston äidinkielenopettaja Susanna Huhta kertoo Pisa-tutkimusten kärjessä paistattalevan Suomen kääntöpuolella olevista heikoista lukijoista - ääriesimerkkinä yhdeksäsluokkalainen poika:

- Yhdeksäsluokkalainen poika väitti, ettei hän ole koskaan lukenut edes Aku Ankkaa, katsonut vain kuvat.

Heikko lukutaito vaikeuttaa elämää

Viime vuosina on koululaisten lukemisessa tapahtunut rajuja muutoksia. Koululaiset jaksavat esimerkiksi lukea aikakauslehdistäkin vain lyhyitä tekstejä.

- Molempien sukupuolten kohdalla on yleistä, että 7 Päivää -lehti on se, joka tulee sinne kotiin. Pakkohan sen on moniin koteihin tulla, kun levikki on hirveän suuri. Ja sehän ei ohjaa todellakaan pitkien tekstien lukemiseen, Huhta huomauttaa.

Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori Sari Sulkunen kertoo Suomessa ensi kertaa laskuun kääntyneen lukutaidon tason vaikeuttavan elämää.

- Lomakkeet ja viranomaisasiointiin liittyvät tekstit vaativat jo aika hyvää lukutaitoa. Siinä voi olla joskus äidinkielen ammattilaisellakin tekemistä niiden lomakkeiden kanssa.

Vihapuhetta ei osata tulkita

Nuorista lukijoista poikien lukutaito on heikompi kuin tyttöjen. Tiedonhaussa Pisa-tutkimusten kansallinen keskiarvo on laskenut selvästi. Verkkoviestinnän, vaikkapa keskustelupalstojen, sumean viestinnän erottaminen tosiasioista on monelle mahdontonta. Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.

- Se ei ole pelkästään nuorten ongelma. Kyllä se on ihan yhtälailla aikuisväestön ongelma, esimerkiksi Oslon tapahtumiin liittyen.

Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori, tutkija Sari Sulkunen sanoo, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii maailman parhaimpiin kuuluvia lukijoita, jos kaikista ei pidetä huolta.

- Tietysti on aina mahdollista, että meilläkin tämä muuttuu ja kotitausta alkaa sitten vaikuttaa enemmän. Kodeissa on erilaisia lukemiskulttuureja ja tekstimaailmoja. Jos koulu ei enää pysty eroja tasoittamaan, niin kotitaustan vaikutus voimistuu.

Lähteet: YLE Uutiset