Siili tai muurahainen ei karkota kyytä

Kesällä kyykäärmeistä on tehty runsaasti havaintoja. Käärmeasiantuntija kumoaa kuvitelman, että kyiden määrä olisi kasvanut. Kyse on siitä, että helle on houkutellut käärmeet ravinnonhankintaan ja vilvoittelemaan poikkeuksellisiin paikkoihin. Monilla kesäasunnoilla onkin mietitty keinoja epätoivotun vieraan häätämiseksi. Asiantuntijan mukaan kyytä ei tarvitse tappaa.

luonto
Kyykäärme.
Pentti Palmu / Yle

Kyykäärmeitä on saattanut kesän aikana tulla vastaan paikoissa, joissa niihin ei ole aiemmin törmännyt. Kyy on voinut ilmestyä näkyville kesämökin alta tai putkahtaa vierailulle kasvimaalle.

Käärmeasiantuntija ja -valokuvaaja Urpo Koponen tietää syyn käärmehavaintoihin.

- Maallikoiden silmissä on ollut kova kyykesä, mutta se ei pidä paikkaansa. Kyse on siitä, että kyiden pääravintoa ovat sammakot. Nyt, kun ojien pohjat ovat kuivia, sammakot ovat hakeutuneet muihin kosteisiin paikkoihin ja kyyt tulevat niiden perässä. Kyse on ravinnonetsinnästä.

Esimerkiksi koti- tai mökkipihan kasteltu kasvimaa tai puutarha ovat siis sammakon ja kyyn silmissä varsin houkuttelevia paikkoja kesähelteillä.

Kyyt ovat myös etsineet viileitä paikkoja, joihin paeta kuumuutta. Kyykäärmeelle voi helteellä tulla kesähorros, jolloin se hakeutuu viileään. Kesähorroksessa käärmeen elintoiminnot ovat alhaiset eikä se juuri syö tai liiku, kertoo Urpo Koponen.

Kuumuus selittää siis usein myös sen, että käärme on ilmestynyt mökin alle tai maakellariin.

- Mutta se on tilapäinen vierailu. Kun sää viilenee, kyy hakeutuu sieltä pois.

Käärmeen voi siirtää sangossa

Elokuussa kyyt alkavat jo hivuttautua talvehtimispaikkoihinsa, joihin ne asettuvat syyskuussa. Jos esimerkiksi kesämökkipaikalla kyyn omatoimista lähtöä ei malta odottaa, käärmeen voi häätää.

Käärmeasiantuntija Urpo Koposen mukaan tähän on muutama hyvä keino. Yksi on käärmeen siirtäminen pois pihapiiristä.

Pihalle varataan kannellinen sanko ja laitetaan pohjalle turvetta. Kanteen tehdään pari reikää. Kun kyy on lähellä, käärme ohjataan kepillä sankoon ja suljetaan kansi. Käärme kuljetetaan sangossa parin kilometrin päähän.

- Olen siirtänyt 300 kyytä mökkipihoilta tällä menetelmällä ja se toimii. En ole kuullut, että yksikään olisi palannut, Koponen kertoo.

Kun käärme on häädetty, uudet vierailijat pidetään poissa pitämällä pihan nurmikko lyhyenä ja siistinä.

- Jos käärme ilmestyy ajetun nurmikon reunalle, se menee siitä korkeintaan nopeasti yli suojaisaan paikkaan.

Toisaalta, vaikka piha olisi siisti, kastellun kasvimaan ja puutarhan kosteus voi silti houkuttaa käärmettä. Kosteuden perään kun hakeutuu myös käärmeiden suosikkiruoka eli sammakko.

Tömistely ei auta

Vanhojen uskomusten mukaan käärme lähtee karkuun, kun tarpeeksi tömistelee. Legendan mukaan myös siilit ja muurahaiset karkottavat luikertelijat.

Käärmeasiantuntijan mukaan tällaisissa konsteissa ei ole perää.

- Tömistely on pelkkää teoriaa. Esimerkiksi kantava kyynaaras vain hautoo munasoluja eikä syö mitään. Vaikka silloin hyppäisi letkajenkkaa, kyy ei mene maan alle.

Urpo Koposen mukaan kuvitelma, että siili pihapiirissä pitää kyyn loitolla, on peräisin 1950-luvun kansakoulun luontokirjan virheellisestä kuvasta.

- Siinä kuvaaja oli tehnyt katalan tempun kyylle, nostanut siilin sen kanssa samaan kuvaan ja uskotellut, että siili on kyyn päävihollinen. Siili ei kuitenkaan auta tässä asiassa mitenkään, sillä se tuskin alkaa tapella elävän kyyn kanssa. Sen sijaan ketterät kotikissat voivat kyllä kyyn tappaa.

"Käärme ei jahtaa ihmistä"

Toisinaan Urpo Koponen kuulee tarinoita, joiden mukaan kyy olisi hyökännyt ihmistä kohden ja jahdannut tätä. Koposen mukaan käärme ei ihmistä kuitenkaan jahtaa.

- Jos se tulee suoraan kohti, ihminen on joutunut käärmeen hajupolulle. Eli käärme on lähtenyt ottamaan aurinkoa tai saalistamaan. Sitten se on häiriintynyt ja yrittänyt lähteä turvakoloonsa, mutta ihminen seisookin sen reitillä.

Jos kyy siis tulee kohti, käärmeasiantuntija kehottaa siirtymään rauhallisin liikkein muutaman metrin sivuun.

- Käärme ei ihmistä kyttää. Ne ovat seikkailukirjojen ja elokuvien fantasioita, hän kuittaa.

Kanta pienenee

Kyiden määrä ei Suomessa kasva vaan pikemminkin vähenee jatkuvasti.

Kantoja pienentävät esimerkiksi uusien tielinjausten kallioleikkaukset ja talojen rakentaminen. Taloja kun nousee paljon kallioisille alueille, jotka ovat käärmeiden suosimia talvehtimispaikkoja.

Lisäksi metsähakkuut laittavat pesimispaikat uusiksi. Kyitä kiusaavat myös lapamadon tapaiset suolistoloiset, jotka lyhentävät käärmeiden elinikää.

- Myös lisääntynyt liikenne tappaa kyitä. Kun tie tärisee, käärme käy kippuraan ja valmistautuu puolustautumaan, mutta rekka jyrää sen pannukakuksi, sanoo Urpo Koponen.

Lähteet: YLE Lahti / Hanna Lumme