1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkijat: Maalla oli alun perin kaksi kuuta

Maalla saattoi alun perin olla kaksi kuuta, joista pienempi tuhoutui syöksyessään vasten nykyistä Kuutamme. Nature-lehdessä esitelty uusi teoria pyrkii selittämään, miksi Kuun toinen puoli on toista huomattavasti epätasaisempi.

tiede
Kuun pintaa.
Robesus Inc.

Kalifornian yliopiston tähtitieteen tutkijoiden mukaan Kuun toisen puolen kukkulainen ja kraaterinen maisema johtuu yhteentörmäyksestä pienemmän kuun kanssa. Törmäys tapahtui tutkijoiden arvion mukaan 4,4 miljardia vuotta sitten.

Vallitsevan teorian mukaan Kuu syntyi, kun Marsin kokoinen planeetta törmäsi Maahan. Irronnut aines lensi avaruuteen ja kasautui ajan myötä Kuuksi. Nyt tutkijat kuitenkin ehdottavat, että Kuulla olisi ollut tuolloin myös pienempi seuralainen. Pikkukuun arvellaan olleen noin kolme kertaa Kuuta pienempi.

Kahden kuun törmäys oli hidas

Suuremman Kuun painovoima oli niin voimakas, että se väistämättä veti pikkukuun puoleensa. Törmäys oli planetaarisessa mittakaavassa varsin hidas, joten se ei jättänyt Kuun pintaan yhtä isoa kraateria, vaan runsaasti epätasaisuuksia sille puolelle, joka on Maasta poispäin kääntynyt. Pikkukuun aines hajosi Kuun pinnalle ja muodosti kukkulat ja vuorenhuiput.

Tutkijaryhmän jäsen Erik Asphaug kuvailee tapahtumaa arkielämästä tutulla esimerkillä.

- Törmäyksen fysiikka muistuttaa yllättävän paljon tilannetta, jossa piiras isketään jonkun kasvoille, Asphaug sanoo.

Uusi kahden kuun teoria on herättänyt tiedemaailmassa kiinnostusta, mutta myös kritiikkiä siitä, että teorian paikkansapitävyyttä on vaikea todistaa.

Kuun kääntöpuolen epätasaisuuksista on laadittu jo lukuisia teorioita. Joidenkin tutkijoiden mukaan epätasaisuudet ovat seurausta epätasaisesta lämpenemisestä, joka on muokannut Kuun pintakerroksia. Toisten mielestä epätasaisuudet johtuvat asteroidien ja komeettojen toispuoleisesta pommituksesta.

Lähteet: AFP, AP

Lue seuraavaksi