Rehn: Italian ja Espanjan tilanne vaikeutunut

EU:n talouskomissaari Olli Rehn myöntää, että velkakriisi on levinnyt peruuttamattomasti Italiaan ja Espanjaan. Rehn myös patistaa jäsenmaita nopeuttamaan päätöksentekoaan, jotta heinäkuussa tehnyt tukipäätökset saadaan voimaan, ja tätä kautta kriisirahastoista luodaan markkinoiden heilahteluille vastavoima.

Kuva: Oliver Hoslet / EPA

Rehnin mukaan Italian ja Espanjan tilanne on tällä hetkellä kaikkein suurin huoli Euroopan taloudessa. Euroopan talouden kuva on kuitenkin hyvin kaksijakoinen, kun osalla maista tunnusmerkit ovat myönteisiä.

- Toisaalta elpyminen jatkuu, ja myös kasvu ja työmarkkinat kohenevat pikkuhiljaa pääosassa euroaluetta. Samaan aikaan Italian ja Espanjan tilanne on vaikeutunut ja tiedetään, että muuallakin Etelä-Euroopassa on suuria vaikeuksia velkakriisin takia.

Leikkauksia tehtävä ja talouskasvua luotava

Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki yrittävät rauhoitella velkakriisin ympärillä vellovia markkinoita. Keskuspankki lupasi pankeille pitkäaikaista lisärahoitusta ja alkoi taas ostaa kriisimaiden velkapapereita. Keskuspankin päätökset eivät rauhoittaneet rahoitusmarkkinoita torstaina, vaan kurssit laskivat Euroopan pörsseissä.

Rehn toteaa, että EKP:n päätös oli kuitenkin tärkeä, jotta markkinoiden luottamus Euroopan rahoitusjärjestelmään vahvistuisi. Tarvitaan myös syvempiä ja pitkäjänteisempiä toimia sekä kasvun vahvistamiseksi että julkisen talouden tasapainottamiseksi, jotta markkinat saataisiin rauhoittumaan.

- Esimerkiksi Italia on tehnyt viime viikkoina tärkeitä päätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi tänä ja seuraavana kolmena vuotena. Samaan aikaan on hyvin tärkeää, että Italia tekee päätöksiä myös sellaisista uudistuksista, jotka vahvistavat talouskasvua maassa. Tämä taas edellyttää sekä työmarkkinoiden uudistamista että aiemmin suljettujen alojen avaamista kilpailulle.

Kriisirahasto toimii markkinoiden vastavoimana

Torstaina tuli julki EU-komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson lähettämä kirje, jossa ehdotettiin kriisirahastojen kasvattamista. Barroso ei kuitenkaan paljasta kuinka paljon komissio haluaisi kasvattaa rahastoja. Myöskään Rehn ei ota kantaa lukuihin. Hän kuitenkin toteaa, että kriisirahastoissa pitää olla tarpeeksi rahaa, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä.

- Kaikkein keskeisin viesti Barroson kirjeessä oli se, että jäsenvaltiot pistävät vauhtia päätöksentekoon kansallisissa parlamenteissaan, jotta saadaan nämä heinäkuussa tehdyt päätökset pian voimaan. Tätä kautta luodaan vastavoimaa tälle kriisille. Komission pitkäaikainen näkemys on ollut, että eurooppalaisilla vakausrahastoilla pitää olla riittävästi voimaa takanaan, jotta markkinavoimille kyetään antamaan vastavoima.