Professori: Virkamiehen jäävättävä itsensä

Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että virkamiehen on jäävättävä itse itsensä, jos tilanne sitä vaatii. Koskinen perää myös kunnanhallituksilta ja kaupunginhallituksilta aktiivisempaa otetta jääviyskysymysten valvontaan.

Kotimaa
Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen
LY / Mauri Pänttäjä

Työoikeuden professori Seppo Koskinen Lapin yliopistosta korostaa virkamiehen omaa vastuuta silloin, kun hän saattaa olla jäävi hoitamaan jotain tehtävää.

- Aina esimiehet eivät voi tietää, onko joku yksittäinen alainen jäävi hoitamaan toimeksiantoa. Virkamiehen tulee silloin ilmaista itse, jos hänellä on jotain varauksia tehtävän suhteen. Jos organisaatio siitä huolimatta velvoittaa virkamiehen tekemään tehtävän, niin se on sitten sen organisaation päätös eikä siitä voi silloin ymmärtääkseni tulla jääviyttä.

Koskisen mukaan jääviyskysymykset nousevat pintaan entistä useammin, koska toimintakulttuuri on muuttunut eri sidosryhmien tiiviimmän yhteistyön suuntaan.

- Kyllä tapaukset ovat yleistyneet viime vuosina. Taustalla on se, että johtavia virkamiehiä on velvoitettu olemaan yhteistoiminnassa ympäröivien yritysten ja muiden tahojen kanssa. Silloin syntyy helposti ulkoinen vaikutelma, että hän ei enää olekaan puolueeton.

Vaikea kysymys

Kun esimerkiksi kuntien ja yritysten yhteistyö on tiivistä, saattaa ulkopuoliselle syntyä helposti vaikutelma, että se olisi jo sopimattomankin läheistä.

- Tämä on todella hankala kysymys juridisesti. Aina pitäisi kiinnittää huomiota vain siihen, mitä henkilö on tehnyt, koska ketään ei voi asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen siitä, että hän vain näyttää jääviltä.

- Jääviysasioissa ollaan kyllä toimittu siltä pohjalta, että virkamiehen tulee itse katsoa itsensä jääviksi, jos ulkopuolisista saattaa nayttää siltä, että hän voisi olla jäävi. Rikosoikeudellisesti kynnys on kuitenkin aina hieman korkeammalla.

Maan tapa muuttunut?

Jos aiemmin on hyväksytty virkamiesten ja yritysten läheiset välit 'maan tapana', nyt suhtautuminen on muuttunut.

- Nyt ainakin näyttää siltä, että nykyisin ei olisi sallittua yhtä läheinen yhteistoiminta kuin ennenkin. Siitä aiheutuu kyllä myös melkoisia ongelmia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aiempi maan tapa olisi ollut väärä. Kyllä johtavien virkamiesten tulee toimia läheisessä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Kysymys nousee usein esille muun muassa silloin, kun yksittäiset kansalaiset valittavat kunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen ns. kunnallisvalituksella.

- Monesti on käynyt niin, että yksittäiset kansalaiset ovat tuoneet tällaisia asioita esille. On aivan hyvä periaate, että tällainen kansalaiskontrolli on olemassa, mutta siinä on myös sellainen vaara, että ihmiset innostuvat tekemään liikaa selvityspyyntöjä viranomaisille. Ei tämä kansalaiskontrolli ole ihan paras mahdollinen tapa kontrolloida virkamiesten esteellisyyttä.

Kuntien hallitukset töihin

Professori Koskinen haluaisi korostaa kansalaisvalvonnan rinnalla myös kuntien omaa vastuuta. Kuntien hallitukset kun ovat olemassa muun muassa juuri tällaista tehtävää varten.

- Kunnanhallituksen tai kaupunginhallituksen asia olisi valvoa johtavien virkamiesten jääviyskysymyksiä. Tällaisia perinteisiä tapoja pitäisi myös pitää yllä, sillä kansalaisten mielipiteet saattavat muuttua liiankin herkästi. Hyvähän se on, että kansalaiset ovat aktiivisia, mutta eihän näitä jääviyskysymyksiä voi missään turuilla ja toreilla ratkaista.

Lähteet: YLE Lappi