Britannian levottomuuksien syyt syvällä

Lontoossa paikanpäältä tilannetta seuraava lehdistöneuvos Jouni Mölsä näkee mellakoiden taustalla useita rakenteellisia syitä. Rotumellakoinnista ei hänen mielestään ole kyse.

Ulkomaat
Ihmiset katselevat mellakoitsijoiden sytyttämää roskalavaa.
Ihmiset katselivat mellakoitsijoiden sytyttämää roskalavaa Hackneyssa 8. elokuuta.Kerim Okten / EPA

Suomen Lontoon suurlähetystön lehdistöneuvos Jouni Mölsä kertoi Lontoon olleen keskiviikkoaamuna rauhallinen. Levottomuudet keskittyvätkin tällä hetkellä Keski-Englannin kaupunkeihin: Manchester, Liverpool ja Birmingham.

Yleinen mielipide mellakointeja ja tuhotöitä kohtaan on varsin tuomitseva. Myös paikallinen lehdistö tuomitsee mellakat kovasanaisesti ja hyökkää jopa yksittäisiä hulinoitsijoita vastaan, Mölsä kertoo.

- Esimerkiksi yksi johtavista tabloid-lehdistä, The Sun julkaisi hulinoitsijoiden kuvia ja liitti niihin ironisen mainoksia matkivan tekstin "osta itsellesi idiootti". Media siis kärkevästi leimaa mellakoijat idiooteiksi, Mölsä kertoo.

Maan poliittisissa piireissä on pikkuhiljaa alkanut syyttely ja syyllisten osoittelu. Syypäitä on kuitenkin Mölsän mukaan lähes mahdoton nimetä, sillä syyt ovat moninaisia ja usein rakenteellisia.

- Tämä maa on selkeämmin luokkayhteiskunta kuin Suomi. Rikkaat ja huonommin toimeentulevat erottuvat toisistaan selvemmin ja se jakautuminen säilyy helposti läpi elämän. Tätä tukee esimerkiksi yksityisiin ja julkisiin kouluihin jakautunut koulutusjärjestelmä. Jos ne, jotka kulkevat julkisen koulujärjestelmän kautta putoavat kyydistä, niin he putoavat hyvinkin koko yhteiskuntajärjestelmän ulkopuolelle, Mölsä kiteyttää.

Kyse ei rodusta vaan rahasta

Britanniassa on pääluvultaan hyvinkin suuria etnisiä ryhmiä, kuten aasialaisia ja afrokaribialaisia.

- Ryhmien välillä on jännitteitä jo ennestään. Monikulttuurisuus tekee tästä yhteiskunnasta paljon dynaamisemman, mutta toisaalta myös volatiliteetti on suurta, eli yhteiskunta on epävakaampi ja ongelmat kärjistyneempiä, Mölsä analysoi.

Mellakat alkoivat alueella, jossa asuu paljon etnisiä ryhmiä. Jotkut ovatkin esimerkiksi tämän takia nähneet viime aikojen mellakoissa vahvoja rotumellakoiden tunnusmerkkejä. Jouni Mölsä on erimieltä.

- Se on hieman liian yksinkertaistettua. Rotu ei mielestäni ole selittävä tekijä. Oleellisempaa on esimerkiksi se, että alue josta mellakointi alkoi on Lontoon neljänneksi köyhin alue. Alueella on erittäin korkea nuorisotyöttömyys ja suuria ryhmiä, jotka ovat pudonneet koulujärjestelmän ulkopuolella.

- Osa on myös sitä mieltä, että hallituksen leikkaukset purevat näillä alueilla esimerkiksi nuorisotoimintaan erittäin vahvasti juuri nyt. Tämän seurauksena nuorilla oli paljolti aikaa olla tekemättä mitään.

Mitä seuraavaksi?

Britannian mediassa on käyty keskustelua siitä, millaisin asein mellakoijia vastaan olisi hyvä käydä. Jouni Mölsän mukaan paikallisen poliisin taktiikkana on tähän asti, kuten aiemminkin, ollut rauhoittaa väkijoukkoja suurella määrällä poliiseja. poliisin toiminta sinänsä on melko rauhallista.

- Eilen illalla tosin täällä tiedotusvälineissä puhuttiin, että pitäisikö käyttää vesitykkejä tai kumiluoteja. Oma näkemykseni on, että poliisi tuskin lähtee siihen, koska se antaisi sellasen mielikuvan, että tilanne on ryöstäytynyt täysin käsistä.

Mellakoinnin jatkuessa britannialaisilla on vielä yksi kortti hihassaan. Kuningasperhe ei tähän mennessä ole kommentoinut tai reagoinut tapahtumiin lainkaan.

- Perustuslaillisestakin näkökulmasta heidän asemansa on sellainen, että he pysyvät päivänpolitiikan ulkopuolella. Tämä tilanne ei vielä ole ollut sellainen, että kuningattaren kannattaisi ottaa siihen kantaa. Se on viimeinen ase mikä tällä järjestelmällä on käytössään, Mölsä toteaa.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala