Tutkija: Lontoon mellakoiden taustalla tuloeroihin liittyviä ongelmia

Lontoon mellakoitsijat näyttäisivät pääosin olevan alemmista sosioekonomisista ryhmistä tulevia nuoria, arvioi Ylen Aamu-tv:n vieraana ollut yhteiskuntatieteilijä Antti Karjalainen. Hänen mukaansa osa mellakoitsijoista voi olla syrjäytyneitä jo toisessa tai peräti kolmannessa sukupolvessa. Taustalla kytevät muun muassa tuloeroista johtuvat ongelmat.

Ulkomaat
Poliisi otti kiinni mellakoinnista epäillyn henkilön Enfieldissä Pohjois-Lontoossa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.
Britanniassa raju mellakointi jatkuu jo neljättä yötä. Levottomuuksissa on kuollut jo yksi ihminen. Väkivalta, ryöstely ja tuhopoltot ovat levinneet Lontoosta myös muihin kaupunkeihin. Mellakoinnin taustoja valotti Aamu-tv:ssä pitkään Englannissa asunut yhteiskuntatieteilijä Antti Karjalainen.

Lontoon väkivaltaisuudet saivat alkunsa viime viikon lauantaina Pohjois-Lontoon Tottenhamista, kun poliisi ampui 29-vuotiaan miehen. Mellakat ovat levinneet tämän jälkeen Lontoon eri kaupunginosiin sekä Lontoon ulkopuolelle muun muassa Liverpooliin, Bristoliin ja Manchesteriin.

Poliisin on vaikea ennustaa uusia mellakka-alueita, sillä nuoriso käyttää hyväkseen sosiaalista mediaa. Karjalaisen mukaan riski mellakoiden leviämiseen on yhä olemassa.

- Sosioekonomisilla mittareilla voidaan vähän ennustaa, missä (mellakoita) saattaisi tulla esille.

Karjalaisen mukaan useita mellakka-alueita yhdistää se, että ne ovat vähätuloisempien asuinalueita. Poikkeuksena listassa on Lontoon Oxford Circus. Osa mellakka-alueista sekä Bristolin kaupunki sen sijaan ovat raja-alueita, joissa kohtaa kaksi erilaista yhteiskuntaluokkaa.

Ryöstely liian yksinkertainen selitys

Muun muassa viranomaiset ja poliitikot ovat leimanneet Lontoon mellakat puhtaaksi ryöstelyksi. Karjalaisen mielestä selitys on liian yksinkertainen, ongelman juuret ovat syvemmällä.

- Valtaosa tästä on ryöstelyä, mutta sen ei pitäisi antaa peitota sitä, että taustalla on isoja rakenteellisia ja sosioekonomisia tuloeroihin liittyviä ongelmia. Esimerkiksi se, edustaako poliisi niitä väestönosia, joita se pyrkii palvelemaan.

Monet mellakoitsijoista ovat eri uutistoimistojen mukaan mustia, mutta Lontoon poliisissa heitä on vain alle kymmenen prosenttia. Myös poliisien sosioekonominen tausta eroaa huomattavasti mellakoitsijoista.

Karjalaisen mukaan olisikin hyvä, jos poliisi onnistuisi rekrytoimaan uusia työntekijöitä samoista yhteisöistä ja ryhmistä kuin mistä mellakoitsijat tulevat. Se helpottaisi kommunikointia poliisin kanssa.

Lähteet: YLE Uutiset