Suomi luopuu jalkaväkimiinoista

Suomi liittyy jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Hallitus päätti asiaa koskevasta lakiesityksestä tänään torstaina. Puolustusvoimissa miinojen korvaamiseen on jo varauduttu.

Kotimaa
Nepalilainen miinanraivaaja pitelee sirpalemiinaa.
Nepalilainen miinanraivaaja piteli sirpalemiinaa miinanraivausoperaatiossa Etelä-Nepalissa tammikuussa 2008.

Valtioneuvosto on päättänyt antaa eduskunnalle jalkaväkimiinat kieltävän lakiesityksen. Sopimuksen on määrä tulla voimaan ensi vuonna ja kaikki varastoidut miinat tulee hävittää vuoteen 2016 mennessä.

Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Sopimus sallii vain miinanraivaamisen koulutukseen tarvittavan materiaalin.

Puolustusvoimissa on jo varauduttu

Suomen puolustukselle jalkaväkimiinat ovat olleet keskeisessä asemassa. Niillä on mm. estetty alueelliselle puolustukselle tärkeiden raskaiden panssarimiinojen purkamista.

Maavoimien esikunnan everstin Harri Kauppisen mukaan puolustusvoimissa on jo alettu toteuttaa jalkaväkimiinojen korvaamista. Puolustusvoimille on varattu tähän erillisrahaa 200 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2009–2016.

Jalkaväkimiinojen suorituskykyä aiotaan korvata erillisillä järjestelmillä. Eversti Kauppisen mukaan ensivaiheessa modernisoidaan panssarimiinojen laukaisimia ja hankitaan viuhkapanoksia. Toisessa vaiheessa tehostetaan valvontaa ja tulenjohtoa teknisillä järjestelmillä kuten lennokeilla ja sensoreilla.

Ottawan sopimus laadittiin 1990-luvulla

Jalkaväkimiinojen rajoittamistyötä on tehty kansainvälisesti jo 1990-luvulta lähtien. Ottawan sopimus laadittiin alun perin vuonna 1997 ja se tuli voimaan 1999. Se on merkittävästi vähentänyt miinojen käyttöä maailman konflikteissa.

Sopimuksen on allekirjoittanut tähän mennessä 156 maata, mikä on noin 80 prosenttia maailman valtioista. Sopimukseen liittymättömien maiden listalla on useita Lähi-idän maita ja mm. Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia ja Pakistan.

Maastoon jääneet jalkaväkimiinat aiheuttavat edelleen vuosittain merkittäviä humanitäärisiä ja taloudellisia ongelmia erityisesti vähemmin kehittyneissä maissa. Miinatilannetta seuraavan Landmine Monitor -julkaisun mukaan vuosina 1999–2009 miinojen uhreja oli liki 74 000.

Lähteet: YLE Uutiset / Markku Pitkänen