Rikosoikeuden professori ei maksaisi yksityisiä parkkisakkoja

Yksityisten parkkifirmojen sakotuksessa on meneillään nyt asemasotavaihe. Yhtiöt lähettävät aggressiivisesti karhukirjeitä, mutta eivät vie juttuja käräjäoikeuteen uuden tulkinnan tai kulujen pelossa.

Kotimaa
Henkilö asettaa sakkolappua auton pyyhkimen alle.

Yksityisten parkkifirmojen oikeudesta sakottaa vallitsee edelleen suuri sekaannus. Lakia asiasta ei ole saatu aikaiseksi, vaan pysäköintialan yritykset vetoavat korkeimman oikeuden päätöksen, jonka mukaan heillä on oikeus sakottaa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan pysäköinninvalvonta kuuluu julkiselle vallalle. Parkkifirmat ovat kesän aikana sakottaneet paikoin melko aggressiivisesti ja uhanneet maksamattomuudesta oikeudella. Oikeuteen tapaukset eivät kuitenkaan päädy, sillä riski on suuri sekä yksityisellä sakonmaksajalla että yrityksellä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan uuden, yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu pitäisi aloittaa heti ja ihan toiselta pohjalta kuin edelliskerralla.

- Lain pitäisi lähteä siitä, että yksityinen pysäköinninvalvonta toimisi Suomessa julkisen valvonnan alaisena. Perustuslaki ei meillä salli merkittävää julkisen vallan siirtoa yksityiselle taholle. Laissa pitäisi säädellä huolellisesti se, miten valvojia koulutetaan ja miten heitä valvotaan. Muuten se ei mene läpi perustuslakivaliokunnassa seuraavallakaan kerralla.

Hallinto-oikeudet: Asia ei kuulu meille

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan sekavasta tilanteesta yksi tie eteenpäin olisi hallinto-oikeustie. Toistaiseksi hallinto-oikeuksissa on ollut vireillä vain yksi valitus Parknet-yhtiön antamasta sakosta, mutta sekin vedettiin alkukuusta pois.

Jos hallinto-oikeuteen valituksia vielä tulisi, ja oikeus ottaisi ne käsiteltäväkseen, tilanne voisi Tolvasen mukaan vielä monimutkaistua.

- Tiedän muutaman, jotka harkitsevat hallintoriidan nostamista parkkisakkoasiasta. Niissä tapauksissa sakon saanut on tyytymätön ja vaatii hallinto-oikeudelta vahvistusta sille, että maksu on perusteeton. Sittenhän syntyisikin hyvin erikoinen tilanne, jos hallinto-oikeus päättäisi asian käsitellä, ja kävisi niin, että sieltä tulisi eri ratkaisu kuin siviilioikeudelta. Se olisi kyllä jo onneton tilanne.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan hallinto-oikeuteen valittaminen ei kuitenkaan johtaisi mihinkään, sillä asia kuuluu siviilioikeudelle.

- Yksityisen pysäköintifirman antamasta sakosta tehty valitus jätettäisiin kyllä 95% todennäköisyydellä hallinto-oikeudessa tutkimatta. Käräjäoikeus valituksen toki käsittelisi, mutta luultavasti päätyisi korkeimman oikeuden kanssa samaan. Ja siinähän on aikamoinen kuluriski jos lähtee siviilioikeuteen.

Maksaako vai ei?

Suurimmat parkkifirmat tekevät parhaillaan hyvää bisnestä, sillä suurin osa ihmisistä maksaa sakot mukisematta. Mieltä askarruttavin kysymys autoilijan kannalta on tietysti se, kuuluuko sakot maksaa. Esimerkiksi kuluttajavirasto ei asiaan ota kantaa. Toistaiseksi sakkojen maksamatta jättämisestä ei koidu välttämättä minkäänlaisia seuraamuksia.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen jättäisi sakot maksamatta.

- Minä en nykyisessä tilanteessa sakkoa maksaisi, koska mielestäni sille ei ole laillista perustetta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen on sakonmaksuasiassa puolestaan samoilla linjoilla, kuin edeltäjänsä Kimmo Sasi (kok.).

- Jos on selkeästi kerrottu, millä ehdoilla alueella saa pysäköidä, ja silti toimitaan ohjeiden vastaisesti, niin mielestäni väärinpysäköinnistä on syytä maksaa. Mahdollisessa riitatilanteessa nimittäin joutuisi loppujen lopuksi kuitenkin maksajaksi. Kaikkein tärkeintä olisi nyt kiirehtiä uutta lakiesitystä hallitukselta, että saataisiin tähän villin lännen tilanteeseen selkeyttä, Koskinen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Laura Airola