Rajavartiosto tarjosi omanlaisensa kasvupaikan

Imatran Immolan rajavartioston alueella syntyneet ja varttuneet pojat kokoontuvat tänään maanantaina yhteistapaamiseen Immolaan. Immolan pojat -40 -nimisen porukan miehet ovat asuneet rajavartioston alueella 1940-luvulla sotien aikana ja niiden jälkeen.

Kotimaa
Luokkakuva
Yle

Suljetulla alueella poikaporukan henki kasvoi omanlaisekseen ja elämä poikkesi muutenkin rajavartioston ulkopuolisesta maailmasta, kertoo Lasse Kosonen.

- Sotien jälkeisessä Suomessa nuukuutta riitti ja oltiin pikkuisen erikseen niin sanotuista siviileistä. Kouluja käytiin, mutta oman porukan henki kasvoi aivan erilaiseksi. Lelut puuttuivat, mutta niitä leluja ja leikkejä keksittiin. Suurimmalta osalta ne olivat räjähteitä, niitä oli aivan joka paikassa. Opittiin ja oltiin varovaisia, Kosonen muistelee.

Rajavartiosto oli Kososen mukaan tietyllä tapaa suljettu, vaikka ulkopuolelle oltiin avoimia. Säännöt olivat omanlaisensa.

- Komentajat sun muut vahtivat meitä lapsia. Meitä oli hirmu paljon. Meillä oli tiukat säännöt, mutta myös etuuksia, joita ei ollut siihen aikaan. Oli elokuvat, poikakerhot, ampumaseurat ja niin edelleen.

- Pitkin metsiä oli pudonneita lentokoneita, joista kerätiin panoksia. Liikunta oli kovaa ja lentokerhoon kuuluminen oli tärkeää, hän jatkaa.

Meno Immolassa oli vauhdikasta.

- Polvet ruvella joskus oltiin ja meno oli kovaa. Isolla poikajoukolla kerittiin tekemään kaikenlaista. Joku oli aina pomo ja päätti, mitä tehdään. Vanhemmilla ei ollut aikaa vahtia meitä. Tärkeintä oli, että oltiin tiettyyn aikaan kotona, Kosonen kertoo.

Nykyisen Ruokolahdella asuva Kosonen asui rajavartioston alueella aluksi vuosien 1945-1953 välillä. Sen jälkeen perhe muutti vuodeksi muualle, kunnes isä komennettiin jälleen Immolaan.

Vanhan kodin myynnistä haikeutta

Immolan rajavartioston käytöstä poistuneiden kerrostalojen siirtyminen Senaatti-kiinteistöiltä kiinteistösijoitusyhtiö Royal Housen omistukseen on Kososen mukaan saanut Immolan poikien mielen haikeaksi.

- Rakennukset ovat meille kansallisomaisuutta. Se oli oma koti. Joku semmoinen tunne ollut keskusteluissa, että ketähän sinne nyt sinne tulee ja millaiseksi se muuttuu. Parempihan toki on, etteivät rakennukset jää rapistumaan, Kosonen pohtii.

Ryhmä ottaa omalla tavallaan kantaa omistajan vaihtumiseen. Kahdella aiemmalla kerralla Immolan pojat ovat kokoontuneet virkailijakerhossa eli entisessä aliupseerikerhossa.

- Myynnin takia alue jäi vieraaksi. Päätimme, että anomme rajavartiostolta mahdollisuutta kokoontua Jukajärvelle leirialueelle. Siellä moni kävi poikasena. Halusimme päästä pikkuisen kauemmas.

- Lupa heltisi, kiitoksia rajavartiostolle tiloista ja avusta. Etenkin upseeristo on suhtautunut meihin hyvin, Kosonen kiittelee.

Immolan pojat kokoontuvat sotilaskotiin kello 11, josta porukka jalkautuu Rajamuseoon. Kello 13.15 vuorossa on seppeleenlasku Kuhlmein muistomerkillä lentokentän reunalla. Samalla ilmavoimat suorittavat ylilennon alueella. Yleisö voi tulla seuraamaan seppeleenlaskua.

Seppeleenlaskun jälkeen Immolan pojat siirtyvät Jukajärvelle ampumaan ja viettämään yötä. Sekä muistelemaan menneitä.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala