Koulun tasa-arvossa vielä tehtävää

Sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyy yhä kouluissa ja koulujen käyttämissä oppimateriaaleissa. Tyttöjen ja poikien erilaiset ainevalinnat voivat myöhemmin johtaa ongelmiin uravalinnoissa.

Aamu-tv
Opetushallituksen tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen Aamu-tv:n vieraana.
Väitetään, että koulujärjestelmämme suosii tyttöjä ja pojat eivät siksi pärjää. Koulun tasa-arvoa pohtii opetushallituksen tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen.

Ylen Aamu-tv:ssä vierailleen tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvosen mukaan epätasa-arvo näkyy siinä, että tytöt ja pojat valitsevat eri aineita, ja tästä voi seurata myöhemmin ongelmia, kun edessä on uravalinta. Ammatillisessa koulutuksessa kokonaisia aloja valitaan eri tavoin.

Peruskoulussa tytöt valitsevat enemmän taideaineita ja vähän enemmän kotitaloutta kuin pojat. Pojat taas valitsevat enemmän liikuntaa kuin tytöt. Myös suhtautumisessa kieliaineisiin ja matematiikkaan on eroja sukupuolten välillä.

- Vaikka tytöt pärjäävät matematiikassa yhtä hyvin kuin pojat, heidän asenteensa matematiikkaan muuttuu vuosi vuodelta kielteiseksi. Sama pätee poikiin kielten suhteen. Erityisesti äidinkielen pojat alkavat kokea kielteisenä kolmannella ja neljännellä luokalla, kertoo Jakku-Sihvonen.

Myyttejä pärjäävistä tytöistä ja rennoista pojista

Usein esitetään, että koulu on tytöille helpompaa kuin pojille, mutta tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen toteaa muuta. Kouluviihtyvyystutkimuksissa on havaittu, että tytöt voivat huonosti. Tytöt kokevat yksinäisyyttä, mutta poikien äänekkääseen käyttäytymiseen on kiinnitetty huomiota.

- Jo ennen kouluikää pojat oppivat tyttöjä useammin sellaisen käyttäytymistavan, että heidän on vaikea alistua kurinalaiseen työskentelyyn. Tämä äänekäs käyttäytyminen, joka ei sovi kouluun, herättää huomiota, mutta koulua sinänsä ei ole suunniteltu tytöille tai pojille vaan kaikille lapsille, selventää Jakku-Sihvonen.

Myös arvosanoja annetaan tytöille ja pojille erilaisin perustein.

- Oppimistulosten kansallisissa arvoissa on monesti todettu, että tyttöjen, jotka saavat äidinkielestä arvosanan yhdeksän, täytyy tehdä huomattavasti enemmän töitä kuin poikien, jotka saavat saman arvosanan, hän sanoo.

Vanhakantaisia kuvia

Opetusministeriö on aloittanut työn sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Työn käynnisti valtioneuvoston sukupuolten tasa-arvoa koskeva selonteko. Sen yhteydessä tehtiin laajoja selvityksiä kouluopetuksen tilasta ja havaittiin, että koulussa on tasa-arvo-ongelmia, jotka näkyvät oppimateriaaleissa, oppiainevalinnoissa ja myöhemmin uravalinnoissa. Oppimateriaalin todettiin välittävän hyvin vanhakantaista kuvaa sukupuolirooleista. Kirjoista löytyy ainesta, joka välittää lapsille perinteisiä ja ahtaita sukupuolimalleja.

- Oppimateriaaleissa käytetään esimerkiksi sellaista sarjakuvamateriaalia ja kirjallisia hahmoja, joissa miehet ovat hyvin maskuliinisia silloinkin, kun eivät ole konkreettisesti miehen roolissa. Naiset esitetään usein alisteisessa asemassa olevina ja perinteisiä rooleja edustavina, kertoo Jakku-Sihvonen.

Tutkimusten mukaan jopa 60 prosenttia koulun oppimateriaalin esittämistä hahmoista on maskuliininen hahmo.

Opetushallitus on antanut kouluille suosituksia. Opetusmateriaalissa ei saa olla stereotypioita. Lisäksi opettajille annetaan täydennyskoulutusta. Opinto-ohjaajien tulee kannustaa lapsia tekemään valintoja, jotka ovat heidän taipumustensa mukaisia, eivät sukupuolten mukaisia.

- Tällä kaikella tavoitellaan sitä, että lapset ja nuoret vapautettaisiin kahlehtivista stereotyyppisistä sukupuolimalleista. Näin saataisiin myös työelämään ihmisiä, jotka tekevät taipumustensa mukaista työtä.

Lähteet: YLE Uutiset / Mia Paju