Dyynejä löytyy lähempää kuin arvaisi

Dyynit mielletään yleensä autiomaiden tuulen tuivertamiksi hiekkakasaumiksi. Niitä löytyy kuitenkin selvästi Saharaa lähempää - esimerkiksi Keski-Suomesta. Tutkimuksen mukaan Keski-Suomessa on 30 dyynimuodostumaa.

luonto
Suomalainen dyyni
Keski-Suomen ELY-keskus

Maakunnan dyynit ovat kuitenkin tänä päivänä kokonaan kasvillisuuden peittämiä niin sanottuja fossiilisia dyynejä.

- Dyynien löytäminen perustuu pitkälti karttakuvaan. Kun katsoo maasto- tai peruskartalta korkeuskäyriä, ja siinä harjujen liepeiltä aika monesta paikasta löytyy kiemurtelevia enemmän tai vähemmän u:n muotoisia selänteitä, jotka ovat satoja metrejä pitkiä ja jopa kilometrin leveitä, kertoo hydrogeologi Jorma Mäkelä Keski-Suomen ELY-keskuksesta

Dyynit saattavat olla kymmenen metriä korkeita, ja ne koostuvat tasalaatuisesta hienorakeisesta hiekasta.

- Hienoimman aineksen on tuuli vienyt muualle, ja karkeampaa ainesta taas tuuli ei pysty kuljettamaan lainkaan. Niinpä dyynit koostuvat tuulen lajittelemasta noin 0,18 millimetrin raekoon hiekasta, Mäkelä sanoo.

Karstula ja Kyyjärvi nousivat vedestä

Valtaosa Keski-Suomen dyyneistä sijaitsee luoteisessa Keski-Suomessa Karstulan ja Kyyjärven alueella, huomattavimpia dyynejä ovat Palaneenkankaan ja Huumarkankaan dyynit Kyyjärvellä sekä Kettunevan, Rahkasuon ja Silmisuon dyynit Karstulassa.

- Karstulan ja Kyyjärven alue oli aikoinaan sopivassa paikassa kun maa nousi muinaisen Ancylusjärven (siirryt toiseen palveluun) pinnan yläpuolelle, ja tuulet olivat vielä riittävän voimakkaita kuljettamaan hiekkaa.

Rannikon dyynit ovat monelle suomalaisellekin tuttuja, esimerkiksi Kalajoen dyynit elävät edelleen. Sisämaasta löytyy kuitenkin dyynejä, kun vain tietää minne katsoo.

- Muodostumaa ei osata ajatella, että se on dyyni, että se on tuulen kasaama, Mäkelä arvioi.

Jääkausi väistyi - dyynit syntyivät

Dyynit syntyivät jääkauden lopulla noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö väistyi ja maankamara nousi vähitellen vedenpinnan yläpuolelle. Tällöin harjujen laet kuivuivat, ja tuuli pääsi kuljettamaan, kasaamaan ja muotoilemaan niiltä hiekkaa.

Tuuli synnytti dyynien usein lähelle altaita, jotka soistuivat ja muodostivat lampia, kuten esimerkiksi Heiluvan lampi Multialla.

Keski-Suomen Dyynitutkimuksen tuloksia käytetään muun muassa dyynien suojelutarpeen selvittämiseen.

Dyynitutkimuksen teki Pirkko Nevalainen Oulun yliopistosta, ja Jorma Mäkelä toimi sen ohjaajana.

Lähteet: YLE Keski-Suomi