Museoväki edelleen Hanasaaren voimalan suojelun takana

Helsingin kaupungin on määrä tehdä tänä syksynä päätös Hanasaaren B-voimalan tulevaisuudesta - jatkuuko energiantuotanto, säilytetäänkö vai puretaanko rakennukset? Kaupunginmuseo on jo pitkään ajanut rakennusten suojelua, mikäli voimalaitostoiminta loppuu.

Helsingin kaupunginmuseo
Hanasaaren voimalan putkiventtiilejä.
YLE Helsinki

Arkkitehti Timo Penttilän modernistinen luomus, Hanasaaren B-voimalaitos on puhissut energiaa helsinkiläisten käyttöön jo vuodesta 1974. Kaupunginmuseo esitti jo osayleiskaavavaiheessa vuonna 2006, että Hanasaari merkittäisiin suojelluksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kun Hanasaaren asemakaavoitus lopulta alkaa, museoväki aikoo olla edelleen samoilla linjoilla.

- Jos tässä nyt ruvetaan tekemään asemakaavaa, niin museoviranomaiset, niin kaupunginmuseo kuin museovirastokin tulee esittämään, että tämä merkitään asemaakaavaan suojelluksi rakennukseksi, sanoo kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Anne Mäkinen Helsingin kaupunginmuseosta.

Helsinginniemen koillista rantaa hallitsevassa Hanasaaressa on erilaisia tiloja yli puoli miljoonaa kuutiota.

- Sillä on tietysti historiallista arvoa. Se on osa Helsingin kaupungin historiaa, sen kaukolämmön historiaakin ja voimalaitoshistoriaa sekä teollisuusperintöä, Mäkinen luettelee.

Energiapolitiikka vs. maankäyttö

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mukaan B-laitoksen kohdalla vastakkain ovat kaksi ison rahan asiaa: kaupungin energiapolitiikka ja maankäytölliset asiat.

- Tällä hetkellä suojeluun ei ole syytä ottaa kantaa. Jos voimalakäyttö loppuu, voidaan selvittää jatkokäyttöä, Penttilä sanoo.

Helsingin Energian mukaan pelkkä voimalatoiminnan siirto muualle on miljardiluokan hanke. Hanasaarella on käyttöikää 2020-luvun lopulle, mutta linjanveto kivihiilen ja uusiutuvien energiamuotojen välillä voi sitä lyhentää. Jo Hanasaaren A-voimalan purkamista edelsi kova vääntö vajaat viisi vuotta sitten.

Sopisiko B-voimala kulttuurille?

Voisiko Hanasaaren voimalaitoksen turbiinihalliin sitten sopia esimerkiksi Helsingin mahdollinen Guggenheim-museo?

Kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Anne Mäkinen innostuu, sillä maailmalta löytyy useita hyviä esimerkkejä entisten teollisuuslaitosten kulttuurikäytöstä.

- Esimerkiksi Ruhrin alueella Essenissä sijaitseva Zollverein on upea kokonaisuus. Lontoossa on tutkittu voimalaitosten uudelleenkäyttöä, joten löytyy kyllä esimerkkejä, joita kannattaa selvittää ennen kuin lyödään lukkoon tässä mitään asiaa, kaupunginmuseon Anne Mäkinen sanoo.

Myös apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvostaa voimalaitoksen arkkitehtuuria, vaikka ei vielä uhraisi sitä kulttuurille.

- Se on Timo Penttilän, ei sukua minulle, kiistaton arkkitehtoninen merkkiteos. Tuskin se kuitenkaan pelkkänä museona toimisi, Penttilä sanoo.

Lähteet: YLE Helsinki / Ville Mättö