Meluisa koululuokka voi olla myös hyvä asia

Hälisevä koululuokka ei välttämättä heikennä oppilaiden oppimistuloksia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaat kokevat luokkansa meluisaksi, mutta oppimistulokset ovat hyviä. Suomalaisasiantuntijan mukaan häly voi olla joko myönteistä tai kielteistä.

Kotimaa
Oppilaat viittaavat oppitunnilla luokkahuoneessa.
Tutkimusten mukaan lahjakkaat lapset tarvitsisivat kouluissa enemmän tukea.YLE

Keväällä julkaistun OECD-tutkimuksen mukaan Suomessa lähes puolet koululaisista kokee, ettei opettaja saa nopeasti luokkaa hiljaiseksi. Suomi sijoittui 65 maan kurivertailussa kolmanneksi viimeiseksi Kreikan ja Argentiinan edelle. Kärjessä oli useita kovan kurin maita, kuten Japani, Kazakstan, Romania ja Korea.

Tutkimuksen mukaan kuri tuotti yleensä hyviä oppimistuloksia. Suomi onkin poikkeus, sillä tulokset ovat hälystä huolimatta hyviä. Tätä voi selittää sillä, että hälinä ei ole aina kielteistä, sanoo professori Kirsi Tirri Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

- Voidaan puhua positiivisesta ja negatiivisesta hälinästä. Suomessa on hyvin demokraattinen luokkahuoneilmasto. Meillä on koko ajan koulutettu opettajia siihen, että opiskelijat ja oppilaat pitää aktivoida. Totta kai se tuottaa niin sanotusti enemmän hälyä, Tirri sanoo.

Helsinkiläisessä Strömbergin koulussa toimitaan juuri näin. Oppilaat oppivat toisiltaan tekemällä ja puhumalla. Luokassa saa yleensä liikkua.

- Kaikki eivät tee samaan aikaan samaa asiaa. Kysymys ei suinkaan ole siitä, että opettaja antaa vapaat kädet tehdä mitä haluaa, vaan siitä, että mennään tavoitteisiin montaa eri tietä, kertoo koulun rehtori Päivi Ristolainen.

Professori Kirsi Tirri huomauttaa, ettei häiriköintiä tai kiusaamista pidä sallia. Pedagogisesti taitavalla opettajalla on yhä keinoja puuttua ikävyyksiin, ja luovuus on valttia. Eräs yläasteen opettaja rauhoitti luokkansa kättelemällä kaikki oppilaat tunnin alkaessa.

- Suomessa ilmapiiri luokkahuoneessa on aivan ainutlaatuista. Meillä se yritetään rakentaa positiivisen vuorovaikutuksen eikä ankaran autoritäärisen kurinpidollisen lähestymistavan kautta.

Lähteet: YLE Uutiset