Ramadan muistuttaa köyhyydestä

Muslimien paastokuukausi ramadan ajoittuu tänä vuonna Suomessa valoisaan aikaan, mikä tekee paastosta rankan. Vaikka päivät ovat pitkiä, eikä Suomessa ramadanin aikana tehdä lyhennettyä työpäivää, suomalaisten muslimien työnteko ei ramadanista kärsi. Syömättömyys ja juomattomuus vain parantavat työhön keskittymistä, he sanovat.

Kotimaa
Suomen muslimeja syömässä yhteisellä aterialla.
Muslimit kertovat Ramadanin vietostaan Suomessa. Laura Airola haastattelee.

Barhoumi Fouadin työpäivät eivät ramadanin aikana tavallisista päivistä juuri poikkea. Ainoa ero on, ettei hän syö eikä juo ennen auringonlaskua. Suomessa paastoaminen on tähän aikaan vuodesta raskasta, sillä auringon nousun ja laskun välinen aika on esimerkiksi Fouadin kotipaikkakunnalla Helsingissä lähes 16 tuntia.

- Toisaalta täytyy muistaa, että talvisin Suomessa paaston aika on vain 4-5 tuntia, joten se on ihan helppoa silloin. Suomessa myös ilmasto on armollisempi. Kotimaassani Tunisiassa ihmiset joutuvat olemaan juomatta kamalassa helteessä. Se on paljon raskaampaa, sanoo bussikuskina työskentelevä Fouad.

Islamilaisissa maissa ramadanin aikaan tehdään työpaikoilla usein puolikasta päivää, mutta Suomessa se ei aina ole mahdollista. Monen suomalaisen muslimin mielestä se ei ole edes tarpeellista, sillä ramadan ei vaikeuta työntekoa.

- Ei se ole rankkaa. Oikeastaan töihin keskittyy paremmin, kun ei kokoajan tarvitse ajatella, milloin on ruokatauko, Fouad sanoo.

Ramadan kiinnostaa työkavereita

Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Al-Iman Moskeijassa käy ramadanin aikaan kuhina, sillä siellä katetaan auringon laskettua ateria kymmenille muslimeille. Yhteiseen illanviettoon saapuvat varsinkin ne, joilla ei ole perhettä, tai jotka ovat vähävaraisia. Esimerkiksi monet opiskelijat ovat ilman läheisiään Suomessa. Lapset ja nuoretkin opettelevat jo paastoa, mitä saatetaan koulussa joskus ihmetellä, kertoo 11-vuotias Ahmed Hadi.

- Opettajat kyselevät paljon ja ovat kiinnostuneita ramadanista. Ne antavat kyllä minun paastota koulussakin, jos haluan. Mutta nyt opettelen paastoa vasta viikonloppuisin.

14-vuotias Abdullah Sherif tietää kertoa, että paaston harjoittelu kannattaa aloittaa nuorena, jos haluaa helpottaa sen viettoa vanhempana.

- Kun saa kokemusta, se ei ole enää niin vaikeaa. Kyllä minunkin kohta pitäisi alkaa paastota. Tärkeintä olisi tietysti saada näkökulmaa siihen, miltä tuntuisi olla köyhä ja kärsiä joka päivä ilman ruokaa. Se auttaa arvostamaan sitä, mitä itse on saanut, Sherif pohtii.

Kurinalaisuutta keholle ja mielelle

Paastoaminen on yksi islamin viidestä perusperiaatteesta. Syömisen ja juomisen lisäksi ramadan-kuukauden aikana kiellettyä on muun muassa riitely. Al-Imamin Moskeijan imaamin, Issaka Mohammed Sherifin mukaan ramadanin tärkein tarkoitus onkin saada ihmiset kohtelemaan toisiaan paremmin.

- Ramadanin aikana yritetään puhdistautua kaikesta pahasta. Yritetään saada hyvät puolet ihmisistä esille ja ihmiset käyttäytymään hyvin toisiaan kohtaan. Eikä tämä koske vain muslimeja vaan kaikkia ihmisiä. Ramadanin aikana saavutettu mielen tyyneys ja hyvä käytös pitäisi yrittää säilyttää loppuvuoden ajan.

It-alalla työskentelevä Brahim Hadi uskoo, että tärkeintä paastossa on saada mielihalunsa ruotuun.

- On tärkeää opetella hallitsemaan itsensä. Meidän pitää kontrolloida sieluamme, eikä toisin päin.

Hänen mukaansa suomalaiset työkaverit ymmärtävät ramadanin vieton hyvin.

- Olen tosi iloinen, että työkaverit suhtautuvat uskontooni niin kunnioittavasti. Viime päivinä on ollut mainioita tilanteita, olen monta kertaa saanut selittää ramadanin sääntöjä työkavereille, Hadi kertoo.

Suomen nopeimmin kasvava vähemmistöuskonto

Vaikka Suomessa on asunut muslimeja jo 1800-luvulta lähtien, monet maailman toiseksi suurimman uskonnon tavat ovat suomalaisille vieraita. Muslimien määrä tulee Suomessa lähitulevaisuudessa kuitenkin kasvamaan lähinnä maahanmuuton myötä. Suomessa on vain muutamia satoja islamiin kääntyneitä suomalaisia.

Suomen noin 45 000 muslimista vain runsas 9 000 kuuluu uskonnollisiin yhdyskuntiin. Helsingissä moskeijoita on vähän toistakymmentä, muissa suurissa kaupungeissa niitä on muutamia, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg.

- Suomen muslimien tarkkaa määrää on vaikea laskea, sillä suurin osa ei kuulu jäsenenä mihinkään islamilaiseen yhdyskuntaan, mutta harjoittaa silti uskontoa ja saattaa käydä moskeijassa aktiivisesti. Syy yhteisöihin kuulumattomuuteen on usein kulttuuritaustassa. Yleensä Suomeen muuttavien muslimien lähtömaissa on hyvin erityyppinen järjestäytymisperinne kuin Suomessa, Sohlberg kertoo.

Suurin osa Suomen muslimeista on sunni-muslimeja. Sunnit ovat enemmistö myös maailmanlaajuisesti.

- Oman lukunsa Suomessa muodostavat vanhat tataariseurakunnat, jotka ovat olleet Suomessa monen sukupolven ajan. Leikkimielisesti voisi sanoa, että he ovat suomalaisempia kuin suomalaiset itse.

Islamin kasvu tulee Sohlbergin mukaan olemaan selvää tulevina vuosina.

- Islam on rantautunut tukevasti Suomeen. Kymmenen vuoden sisällä se voi kasvaa yhtä suureksi kuin ortodoksinen kirkko. Tosin täytyy huomata, että silti kyseessä on tällä hetkellä alle prosentti koko väestöstä, Sohlberg muistuttaa.

Vaikka islam usein yhdistetään maahanmuuttoon, maahanmuuton vaikutusta islamin kasvuun ei saa liioitella.

- Helposti ajatellaan, että maahanmuuttaja on yhtä kuin muslimi. Maahanmuuttajista silti arviolta yhä kaksi kolmasosaa osaa tulee kristillisestä taustasta, Sohlberg muistuttaa.

Al-Iman moskeijan imaamin mukaan muslimit ovat todella kiitollisia saamastaan kunnioituksesta Suomessa.

- Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia ihmisten kanssa. Vaikka muualla maailmassa tapahtuu, Suomessa saamme harjoittaa uskontoamme kaikessa rauhassa. Olemme siihen hyvin tyytyväisiä ja siitä hyvin kiitollisia, Issaka Mohammed Sherif sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Laura Airola