Hirvensalmi on Etelä-Savon Kauniainen

2 400 asukkaan Hirvensalmi on onnistunut säilyttämään palveluverkkonsa hyvin ympäristökuntien vaikeuksista huolimatta. Kunnassa on kolme kyläkoulua, väkiluku on pysynyt paikallaan 1990-luvulta lähtien, eikä velkaakaan juuri ole. Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen paljastaa, että kunnan salaisuutena ovat Etelä-Suomesta kuntaan asettuneet loma-asukkaat

Hirvensalmi
Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen
Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo RuhanenYLE / Pekka Havukainen

Kuten arvata saattaa monet hirvensalmelaiset työskentelevät muissa kunnissa. Suurin työssäkäyntikunta on odotetusti Mikkeli, mutta kunnanjohtaja Seppo Ruhasen mukaan seuraavat kunnat eivät olekaan Mäntyharju ja Ristiina, vaan Lahti, Helsinki ja Vantaa.

- Täältä käydään todella paljon töissä pääkaupunkiseudulla. Hirvensalmelle muuttajat ovat usein mökkiläisiä. He asuvat täällä ja käyvät töissä entisillä kotipaikkakunnillaan tai tekevät työtä, jota voi tehdä täältä käsin. Ja verot jäävät tänne, Ruhanen myhäilee.

Poikkeuksellinen kunta

Osin tämän takia Hirvensalmi on pystynyt pitämään verotasonsa Etelä-Savon keskiarvon alapuolella. Siitäkin huolimatta kunnassa on kolme kyläkoulua ja palvelut pelaavat tyydyttävästi ilman velkarahaa. Ruhanen kulkee ajatuksissaan vastavirtaan, sillä Suomen virallinen linja vie tällä hetkellä suurkuntien suuntaan.

- Kyllä pienetkin kunnat tulevat tulevaisuudessa pärjäämään. Ainoat pelot ovat nämä poliittisen päätöksenteon ideologiat, jotka tässä painavat. Kuntalaiset haluavat pieniä kuntia, pieniä palvelukokonaisuuksia ja pieniä kouluja. Palveluntuottajille halutaan kasvot, Ruhanen linjaa.

Hirvensalmen tilanteesta tulee väistämättä mieleen pienoiskoossa elävä Kauniainen. Tälle ajatukselle Ruhanen naurahtaa.

- No täällä eletään talonpoikaisesti. Menot tulojen mukaan ja sillä tavalla kotitaloudet sekä yritykset pärjäävät. Mitkä tahansa yhteisöt pärjäävät sillä tavalla.

Lähteet: YLE Etelä-Savo