Kaivoveden ongelmat huomataan harvoin

Yli puolessa suomalaisista kaivoista on epäpuhtauksia. Ongelmat jäävät usein havaitsematta, sillä vedessä olevat muutokset ovat harvoin aistittavissa. Suomalaiset testaavat kaivovesien laatua suosituksia harvemmin.

Kouvolan hallinto-oikeuden mukaan kaupunginhallitus ylitti toimivaltansa laboratoriotyöntekijän irtisanomisasiassa. Kuva: Yle

Kaivojen omistajat vastaavat itse hankkimansa juomaveden laadusta. Ympäristökeskus suosittelee, että kaivoveden laatu tutkittaisiin kolmen vuoden välein perustestillä ja joka kuudes vuosi laajemmin. Säännöllistä testaamista suositellaan etenkin silloin, jos perheessä on pieniä lapsia. Vesi tulisi testata myös asuntokauppojen yhteydessä.

Helsingin yliopiston hydrogeologian dosentti Kirsti Korkka-Niemi on tutkinut kaivovesien laatua Suomessa. Hänen mukaansa veden säännöllinen tutkiminen on perusteltua, sillä veden laatu voi muuttua suositeltujen testien välillä.

- Esimerkiksi typpi-, rauta- ja bakteeripitoisuudet sekä sameus voivat tuona aikana muuttua oleellisesti, Korkka-Niemi kertoo.

Suomessa on noin 450 000 rengaskaivoa ja 160 000 porakaivoa. Korkka-Niemen mukaan yli puolessa niistä on jonkinlaisia ongelmia. Pahimmillaan vesi on terveydelle vaarallista.

- Olen ollut ottamassa näytteitä paikoista, joissa on analyysitulosten perusteella ollut tuhansia mikrobiologisia bakteereita, jotka osoittavat ulostesaastutusta vedessä. Ne aiheuttavat terveydellisiä haittoja käyttäjälle, oli hän sitten vierailija tai jatkuva käyttäjä, Korkka-Niemi kertoo.

Joskus veden vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi fluoridi vaikuttaa lasten hampaiden muodostukseen. Nitraatti ja nitriitti puolestaan vaikuttavat pienten lasten hapensaantiin.

Tuloksissa usein yllätyksiä

Etelä-Suomen alueella toimiva laboratorio Metropolilab tutkii kaivovesinäytteitä noin 1 400 vuosittain. Moni näytteen tuoja kertoo, ettei kaivovettä ole tutkittu vuosikymmeniin, jos koskaan. Hämmennys on suuri, mikäli puhtaaksi luullusta juomavedestä löytyy esimerkiksi radonia.

- Rengaskaivosta on terveyden kannalta oleellisinta tutkia bakteerit. Porakaivovesissä arseeni, uraani, radon ja fluoridi ovat näitä terveydelle haitallisimpia, joiden vuoksi kaivovesi kannattaa tutkituttaa, kemisti Kirsti Nikkola kertoo.

Rengaskaivoissa ongelmia aiheuttavat yleensä kaivon rakenteen viat tai ympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten teiden suolaus tai peltojen ja puutarhan lannoitus. Juomaveteen saattaa kulkeutua myös omia jätevesiä, ellei niiden puhdistamisesta huolehdita. Erityisen tarkkana tulisi olla jätevesijärjestelmää uusiessa, ettei samalla pilaa omaa tai naapurin kaivoa.

Porakaivoissa esimerkiksi lähialueelle porattu maalämpökaivo saattaa vaikuttaa veden laatuun. Kaivon rakenteet voivat kärsiä roudan vuoksi.

Kun ongelma on tiedossa, on se usein myös ratkaistavissa. Vedenlaatua voi parantaa kaivoa kunnostamalla tai puhdistamalla siitä saatavan veden.