Vene- ja saunatilauksilla apua Karjalaan

Vene- ja saunatilauksista on tullut uusi tapa auttaa rajantakaisen Karjalan asukkaita. Yhtenä esimerkkinä on vienankarjalainen Paanajärvi, jossa suomalaisten tilaukset työllistävät niin kylän miehiä kuin naisiakin.

Kotimaa
Hirsirakentamista Paanajärvellä
Yle
Paanajärvi
Vene- ja saunatilauksista on tullut uusi tapa auttaa rajantakaisen Karjalan asukkaita.

Paanajärvi on parhaiten alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt kylä koko Vienan Karjalassa. Vuolaan Kemijoen rannalla sijaitsevassa kylässä asuu ympäri vuoden vain 65 ihmistä, joista suurin osa on eläkeläisiä.

Neuvostoaikana paikkakunta kuului "perspektiivittömien kylien" joukkoon ja viranomaisten suunnitelmissa sille oli varattu arvoisensa kohtalo: kylä oli tarkoitus hukuttaa läheisen Valkeakosken voimalapadon alle.

Suunnitelma tyssäsi, kun Neuvostoliitto hajosi. Kylän ilmeeseen kaikella tällä oli kuitenkin myönteinen vaikutus. Tuloksena on ulkomuseomainen kylä, jonne ei ole rakennettu uusia rakennuksia.

Entisöintityöt hyvässä vauhdissa

Paanajärvellä on lukuisia vanhoja karjalaistaloja, joita kuhmolainen Juminkeko-säätiö on pyrkinyt restauroimaan jo runsaan 10 vuoden ajan. Töissä ovat kylän miehet, jotka säätiö on kouluttanut entisöintityöhön.

Kyläläisille kyseessä on harvinainen tilaisuus saada ylipäätään jonkinlaista työtä.

- Tuskin olisi muuta työtä saanut, sillä työn löytäminen on vaikeaa. Viime vuosina täällä ei ole ollut työtä, kertoo kylässä asuva Mihail Popov.

Talkooapua Suomesta

Korjaustyön rahoitus on peräisin mm. EU:lta ja Suomen ulkoministeriön lähialueyhteistyövaroista. Entisöinnissä on jo vuosia ollut mukana myös joukko suomalaisia talkoolaisia, joista yksi on jäänyt kylään jopa asumaan.

- Minä elän nyt täällä ja katson sitten huomenna, hymyilee Tuula Karppinen.

Kuvanveistäjäksi valmistunut 25-vuotias Karppinen aikoo asua Paanajärvellä vielä ainakin tulevan talven.

- Vielä tähän menessä ei ole löytynyt parempaa paikkaa.

Samaa mieltä on Paanajärvellä talkoissa jo kuutena kesänä käynyt nakkilalainen Anna-Kaisa Vuonokari.

- Tämä on todella koukuttava paikka. Näin ei pitänyt käydä, mutta minä olen tullut tänne aina vain uudestaan.

Hittituotteena musta kyly

Kylässä tehdään entisöintitöitä vain kesäisin, ja siksi kyläläisille on pyritty saamaan työtä myös talvikaudelle. Ratkaisu on löytynyt kyläläisten perustamasta Musta kyly -yhtiöstä, joka on ryhtynyt myymään vienalaista käsityöperinnettä Suomeen.

Tilausvalikoimassa on jo vienalainen puuvene ja perinteinen musta kyly eli savusauna, johon kylän naiset kutovat verhot ja laudeliinat. Suomesta tehtyjen vene- ja saunatilausten määrä on jatkuvasti kasvanut, sillä se on yksi tapa avustaa paanajärveläisiä.

- Karjalainen kulttuuri on aina ollut leimallisesti kyläkulttuuria. Jos se halutaan säilyttää, on näihin kyliin löydettävä työtä, sanoo Juminkeko-säätiön puheenjohtaja Markku Nieminen.

Hänen mukaansa ihmiset eivät haluaisi muuttaa kaupunkeihin, vaan jatkaa elämäänsä kylissä.

- Jos ei ole tilauksia, ei miehillä ole talviaikaan työtä. Saunatilaukset työllistävät käytännössä koko Paanajärven nuoren työvoiman.

Valikoimaan myös tsasouna

Mustan kylyn tuotevalikoima on vähitellen laajentumassa. Veneiden ja saunojen lisäksi Paanajärvellä ryhdytään ensi talvena rakentamaan ensimmäistä tsasounaa eli ortodoksista rukoushuonetta. Sen tilaajana on Haukiniemen kulttuurikyläyhdistys Savonlinnasta.

- Tsasounassa on torniosa, joka vaatii erillistä taitoa. Muitakin tsasounatilauksia otetaan kyllä vastaan, jos niitä vain tulee, lupaa Paanajärven kummisetänä toimiva Nieminen.

- Täytyy muistaa, että me saimme oman identiteettimme eli Kalevalan aikoinaan näistä Karjalan kylistä. Nyt on aika maksaa velkamme takaisin.

Lähteet: YLE Uutiset / Pekka Niiranen