Kaivo vaatii säännöllisen puhdistuksen

Suuressa osassa suomalaisista kaivoista lymyilee likamössöä, hiiriä, rottia ja sammakoita. Kunnon kaivo tarvitsee tiiviin kannen ja rakenteen sekä säännöllisen puhdistuksen, sanoo jyväskyläläinen kaivoammattilainen Tauno M. Pekkanen.

Kotimaa
metsäkaivo
Liisa Virtanen

Pekkasen yritys puhdistaa ja kunnostaa kaivoja lähinnä Keski-Suomessa. Tuorein urakka löytyi Laukaan Kuusvedeltä, kun kaivon omistajat huomasivat, että vesi oli värjääntynyt ja maistui oudolle. Pekkanen antoi kaivolle hyvän arvosanan.

- Tälle kaivolle on tehty peruskunnostus ja -puhdistus seitsemän vuotta sitten. Vaikka tämä on erittäin hyvä kaivo, niin jo nyt pohjalle on kerääntynyt puoli metriä rautamössöä. Puhdistuksella oli siis kiire, Pekkanen toteaa 6,5 metriä syvästä kaivosta.

Eläimiä, likaa ja rautamössöä

Pekkanen uskoo, että yli puolessa suomalaisista kaivoista on epäpuhtauksia. Moni kun jättää kaivon oman onnensa nojaan. Suositusten mukaan kaivoveden laatu pitäisi testata perustestillä kolmen vuoden välein ja tarkempi syyni pitäisi tehdä joka kuudes vuosi.

- Kun kaivolle ei tee mitään 40 vuoteen, niin siellä alkaa olla eläimiä, likaa, rautamössöä ja humuksesta tulevaa mustaa mönjää, kuvailee Pekkanen löytöjään.

Esimerkiksi korkean ruostepitoisuuden huomaa silloin, kun veden annetaan seistä astiassa ja astiaan jää rantu.

Myös sadevesi voi liata kaivovettä. Siksi kaivon viereisen maaston tulisi viettää kaivosta pois päin.

- Kaivon vieressä maasto on aina heikompaa ja sillä kohdalla pintavedet painuvat helpommin kaivon pohjalle, Pekkanen kertoo.

Myös kaivon kannen ja kiinteistöön johtavien putkien tiiviydestä täytyy pitää huolta, jos ei halua kutsumattomia vieraita kaivoonsa.

- Isot sammakot eivät pääse kaivoon, jos kansi on tiivis. Mutta pieniä, pikkurillin kynnen kokoisia sammakoita meneen niin, että suhisee, Pekkanen toteaa.

Lähteet: YLE Keski-Suomi