Tämä leijona ei pure, vaikka sitä rapsutetaan

Kulttuurisesti arvokasta Hattulan leijonamonumenttia kunnostetaan. Monumentti valmistettiin keisari Aleksanteri II:n vuonna 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi. 143-vuotias leijonamonumentti oli päässyt jo huonoon kuntoon.

kulttuuri
kunnostettava leijonapatsas
Kunnostustyön aikana leijonan pintaa on rapsuteltu - ihan näin läikikäs se ei alunperin ollut.YLE / Ville Välimäki

Hattulan Parolannummella sijaitsevan patsaan kunnostusta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä puolustusministeriö. Hankkeen kustannukset ovat 30 000 euroa. Hämeenlinnan Taidemuseo vastaa kunnostushankkeen toteuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön antamana erityistehtävänä.

Hämeenlinnan seudun vanhin monumentti oli päässyt jo huonoon kuntoon. Korkealla graniittijalustalla seisova Parolan leijona on valtakunnallisesti merkittävä muistomerkki, ja se on sekä historiallisesti että taidehistoriallisesti arvokas. Veistoksen tekijä on ruotsalainen kuvanveistäjä Andreas Fornander.

Pinnan alla yllätyksiä

Kunnostustöiden on määrä valmistua vielä syksyn aikana. Pinnan alta on paljastunut taidekonservaattori Liisa Helle-Wlodarczykille yllätyksiä.

- Esimerkiksi tämän veistoksen materiaali, että sen on lyijyä suurimmaksi osaksi, jossa on tinaa ja sinkkiä. Ja tuon jalustan suhteen on mielenkiintoista, että siinä on laitettu lyijylevyjä sinne väliin.

- Suomessa en ole tavannut tällaista aikaisemmin, vaikka näitä joitain on Suomessa. Pronssihan on se meillä käytetty materiaali ihan ilmastonkin takia, että tämä on sinänsä ihmeen hyvin säilynyt, ihmettelee Liisa Helle-Wlodarczyk.

Kunnostuksessa leijonaa paikataan ja valosten juotokset varmistetaan. Leijona saa myös uuden pintakäsittelyn.

Parolan leijona karjuu suomeksi

Monumentti liittyy maamme historian tärkeisiin vaiheisiin. Suomalaiset upseerit pystyttivät sen vuonna 1868 keisari Aleksanteri II:n kesäkuussa 1863 Hattulan Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi.

Keisari Aleksanteri II ja valtiopäivämies J. V. Snellman tapasivat toisensa Parolannummella. Tapaamisen seurauksena keisari allekirjoitti 1. elokuuta 1863 asetuksen, jonka mukaan suomen kieli tuli yhdenvertaiseksi ruotsin kanssa.

Monumentti on Hattulassa Parolannummen varuskunnan läheisyydessä Parolannummentien varrella ja valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä, ja sitä ympäröi puistomainen saareke. Puistikko sijaitsee panssariprikaatin harjoitusalueen keskellä. Viitoitusta paikalle aiotaan kunnostustöiden jälkeen parantaa.

Lähteet: YLE Häme