Kaivovedessä voi piillä hajuton ja mauton terveysriski

Ongelmat kaivoveden laadussa jäävät usein havaitsematta, sillä veden laatumuutokset ovat harvoin aistittavissa. Etelä-Karjalassa porakaivovedestä löytyy usein korkeita määriä terveydelle haitallista fluoridia.

Kuva: Yle

Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n tutkijan Saara Järvenpään mukaan Etelä-Karjalassa on paljon tutkimattomia kaivoja. Vesi tuodaan yhtiön laboratorion tutkittavaksi yleensä silloin, kun siihen tulee väriä, hajua tai makuhaittaa.

Järvenpään mukaan vedessä voi kuitenkin olla haitallisia aineksia, jotka eivät anna merkkiä itsestään.

- Yksi tällainen aine on fluoridi, mikä ei maistu eikä haise. Sitten voi olla nitraatteja tai radonia, Järvenpää sanoo.

Rengaskaivoissa renkaiden välistä voi pintaveden mukana päästä kaivoon bakteereja. Yksittäisissä tapauksissa on huomattu jätevesijärjestelmien vuotaneen kaivoveteen.

Hyvä ja paha fluoridi

Etelä-Karjalassa on etenkin Luumäellä ja Lappeenrannan seudulla paljon rapakivialueita, joilla varsinkin porakaivovedessä on usein korkeita määriä fluoridia. Sopivissa määrissä fluoridi estää hampaiden reikiintymistä, mutta runsas fluoridin saanti on haitallista terveydelle.

- Fluoridi vaikuttaa muun muassa hammaskiilteeseen eli hampaisiin voi tulla valkeita laikkuja. Suurina pitoisuuksina se vaikuttaa hohkaluun muodostukseen vanhemmillakin ihmisillä, Järvenpää sanoo.

Toisin sanoen runsas fluoridin saanti voi edistää luunmurtumia.

Hyväksi havaittu vesi voi huonontua

Suomen ympäristökeskus suosittelee, että kaivovesi tutkitaan kolmen vuoden välein. Veden tutkiminen ei kuitenkaan ole päivänselvä asia. Etelä-Karjalasta löytyy kaivoja, jotka ovat olleet 50 vuotta käytössä eikä niitä ole koskaan tutkittu, sanoo Järvenpää.

Veden laatu voi myös muuttua, vaikka se on joskus todettu hyväksi.

- Kaivon rakenne heikkenee, puhkeaa uusia vesisuonia tai ympäristöön tulee esimerkiksi jätevesiä tai teiden suolausta, Järvenpää huomauttaa.