Taiteiden yön äidiltä kysytty vinkkejä ulkomaita myöten

Taiteiden yö syntyi vuonna 1989 taidehistoriaa opiskelleen Helka Ketosen ideasta. Yli 20 vuotta sitten kehitetty pienimuotoinen kirjallisuuden, musiikin, gallerioiden ja museioiden yö on kasvanut vuosien kuluessa yhä suuremmaksi kaupunkifestivaaliksi. Idea on levinnyt myös maailmalle.

kulttuuri
Espan lavan musiikkiesityksen keräsivät runsaasti kuulijoita vuoden 2010 Taiteiden yössäYle

Helka Ketonen työskenteli vuonna 1989 Helsingin juhlaviikoilla kuvataidesihteerinä. Taiteiden yön idea syntyi, kun Akateeminen Kirjakauppa sanoi muiden yhteistyökuvioiden lomassa, että joskus olisi mukavaa pitää kirjakaupan ovet pidempään auki, yömyöhään saakka.

Ketonen itse oli mukana taidehistorian opiskelijoiden piirissä, joka oli puuhannut Suomeen nykytaiteen museota. Hän tarttui ideaan ja päätti, että kirjakaupan ympärille voisi rakentaa kokonaisen taiteiden yön.

- Halusimme osoittaa, että taide ei ole kiinni siitä, että on korkeat ja hienot seinät ja marmoripalatsit vaan se lähtee tahtotilasta. Halusimme tuoda esiin, että meillä on mielenkiintoista taidetta ja nykytaide ottaa ihmiset huomioon ja on avointa ja yhteisöllsitä. Siinä oli monta juttua, jotka kolahtivat ja sanoin, että tehdään yhdessä tällainen taiteiden yö.

Pienimuotoista ohjelmaa Helsingin keskustassa

Ensimmäisenä vuonna Radion sinfoniaorkesteri soi suorana lähetyksenä Espan puistossa, galleriat ja museot olivat mukana, Akateeminen krijakauppa piti ovensa auki ja taidekorkeakoululaiset esittivät performansseja, tansseja ja taidepläjäyksiä. Kaikki tehtiin ilmaiseksi vapaaehtoisvoimin.

- Ajatuksena oli, että tehdään nollabudjetilla, että tähän ei rahaa käytetä. halusimme osoittaa että taide ei ole kiinni rahasta vaan monta asiaa voi tehdä yhdessä ja yllätyksellisesti. Ja nimenomaan kaupungin sisällä, että meidän ei tarvitse mennä minnekään rakennuksiin vaan taide on siellä missä ihmiset ovat, Ketonen kertoo.

Ensimmäisenä yönä laskettiin, että 20 000 ihmistä kiersi tapahtumia. Suosio yllätti järjestäjät ja Taiteiden yö lähti suureen kasvuun. Viime vuonna kävijöitä eri tapahtumissa oli jo noin 60 000.

- Siitähän se kasvoi hyvin nopeasti ja kumuloitui suuremmaksi ja suuremmaksi ja alkoi levitä keskustan ulkopuolelle. Se levisi Helsingin ulkopuolelle ja ulkomaillekin. Minulle soitettiin vuosia myöhemmin ja kysyttiin, että mistä se lähti ja kuinka saitte sen ja kuinka se toimi, että me olemme vähän suunnitelleet samaa täällä Saksassa ja niin edelleen, Ketonen muistelee.

Kaupunkifestivaali ei enää ole harvinaisuus

Taiteiden yön nykymeno on Ketosen mukaan nykypäivän näköistä.

- Siinä tulee esille, että maailma on muuttunut, ja se, mitä voimme kaupungilla tehdä ja kuinka vapaasti voimme toimia, näkyy. Silloinhan ei ollut tällaisia kaupunkifestivaaleja kuin vappu ja uusi vuosi ja nyt on paljon erilaisia kulttuuri- ja muita tapahtumia eri vuodenaikoina. Tapahtumat ovat levineet lähiöihin ja koteihin ja kaikki ovat mukana järjestämässä.

90-luvulla juhliminen ja sen mukana tulleet lieveilmiöt uhkasivat äityä jopa turhan suuriksi. Ketonen näkee kuitenkin tapahtuman rauhoittuneen uudelleen.

- Toki siihen liittyy tällainen juhlahumu, joka jossain välissä tuli esille. Aloitimme alunperin torstaina ja yritimme pitää tapahtuman sellaisena, että alkoholi ja tuoppien kilistely ei olisi ollut keskiössä vaan olisi humalluttu taiteesta ja kulttuurista. Kyllä se mielestäni on tulossa taas takaisinpäin.

Lähteet: YLE Helsinki