Kreikka: Suomi hosui lainavakuussopimuksen julkistamisessa

Kreikassa Suomen vakuussopimuksesta syntynyt kiista on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. YLE Uutisten avustajan Sara Sauren mukaan maiden välisten neuvotteluiden todettiin sujuneen hyvin, mutta toisaalta Suomen on tulkittu hosuneen sopimuksen julkistamisessa.

Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos. Kuva: Simela Pantzartzi / EPA

Kreikassa maan hallitus on välttänyt ottamasta kantaa viimeisimpään ehdotukseen maan lainavakuuksien muuttamisesta kiinteäksi omaisuudeksi. Sen sijaan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos ilmoitti jo Suomen ja Kreikan neuvottelujen alla, että reaalivakuuksien mahdollisuus on poissuljettu.

Perjantaisissa päivälehdissä ministeri Venizelos syyttää maansa muita poliittisia voimia Suomen ja Kreikan vakuussopimuksiin liittyvästä naivista, jopa vastuuttomasta kommentoinnista. Valtiovarainministerin mukaan maiden väliset neuvottelut etenivät parhaalla mahdollisella tavalla käynnistyttyään Helsingin taholta tulleilla miljardien eurojen reaalivaateilla ja päätyttyään lopulta käteismalliin.

Kuitenkin ministeri Venizelos toteaa, että Suomen hallitus kiirehti maiden välisen sopimuksen julkistamisessa, sen sijaan että olisi odottanut sopimuksen käsittelyä euromaiden taholla.

Ulkopuolisesta näkökulmasta Kreikan ei ehkä kannattaisi myydä nyt kiinteää omaisuuttaan epävakailla markkinoilla alihintaan vaan luovuttaa sitä vakuuksina velkojilleen, YLE Uutisten avustaja Sara Saure arvioi. Ajatus kiinteistö- ja osakeomistuksien panttaamisesta maan rajojen ulkopuolelle on kuitenkin kreikkalaisista niin loukkaava, että on vaikea uskoa, miten asiasta selvittäisiin ilman kansannousua, Saure sanoo.

Jos siis Suomen hallituksella on vakuussopassa kasvojen menetyksen vaara, pätee sama Kreikan hallitukseen reaalivakuuksien osalta.