”Peittausaine on ötököille kuin salaatinkastiketta”

Kymenlaakson rypsisadosta on tulossa kehno. Viljelijöiden ruiskuttamat torjunta-aineet eivät ole purreet rikkakasveihin ja hyönteisiin. Iittiläset maatalousyrittäjät Pekka Mukula ja Mikko Hietalahti puivat viikonloppuna rypsisatonsa viimeiset erät.

Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Maanviljelijä Mikko Hietalahti kertoo, että rypsipellot näyttivät päällepäin hyvältä, mutta seasta paljastui runsaasti rikkaruohoja.

- Pelloilla oli varmaan kaikkia mahdollisia rikkakasveja. Ainakin savikkaa ja mataraa. Kuivausvaiheessa osa lähtee pois, mutta kyllä sitä sinne jää, Hietalahti sanoo.

Pekka Mukula kertoo, että myös hänen peltojensa sato näyttää laihalta. Hän arvioi, että rypsiä tuli noin tuhat kiloa hehtaarilta. Tyydyttävä määrä olisi kahden tuhannen tienoilla. Mukulan mukaan sadon kohtaloksi koituivat ennen kaikkea tuhohyönteiset.

- Keväällä iskivät ensin kirpat ja kuoriaiset, ja viimeiseksi kaalikoit. Se alkaa jo olla liikaa yhdelle vuodelle.

Kirpat tekevät tuhoa rypsille taimettumisvaiheessa. Kuoriaiset puolestaan imevät kasvunesteen kukkanupuista. Tämä estää rypsin kukkimisen ja siementen muodostumisen. Lopuksi kaalikoit saavat kasvun pahimmillaan loppumaan kokonaan.

Hyönteiset immuuneja myrkyille

Molemmat viljelijät kertovat ruiskuttaneensa peltoja torjunta-aineilla ahkerasti. Mukula sanoo, että homma alkoi turhauttaa pahasti.

- Alkoi olla kyllästyttävää viettää kesäillat pellolla ruiskuttamassa, kun muut kävivät jossain muualla.

Mikko Hietalahden pelloilla tilanne oli vastaava. Ruiskuttaminen oli yhtä tyhjän kanssa, sillä seuraavana aamuna pelto kuhisi taas hyönteisiä.

- Se voi johtua liian miedoista aineista. Hyönteiset ovat ehkä tulleet niille immuuneiksi. Tuntuu siltä, että peittausaineet ovat niille vain salaatinkastiketta, Hietalahti sanoo.

Pekka Mukula kertoo, että rypsi oli melko kuivaa, eikä olisi vaatinut paljoa kuivausta. Rikkaruohojen takia rypsiä kuitenkin kierrätettiin kuivurissa, jotta osa roskista saataisiin pois seasta.

- Tavara yritetään saada kauppakelpoiseksi. Täytyy kysellä viljakauppiailta. He ottavat näytteet ja tutkivat rikkaprosentin, Mukula sanoo.

Hietalahti aikoo vähentää rypsin viljelyalaa seuraavana vuonna. Myös Mukula on samoilla linjoilla.

- Voi olla, että ensi kesänä on välivuosi. Katsotaan jos löytyy sellaiset aineet, jolla tuholaiset pystytään torjumaan, Mukula toteaa.

Torjunta-aineet ovat kallistuneet

Kasvintuotantoneuvoja Hannu Lehtikangas Pro Agria Kymenlaaksosta kertoo, että yksi rypsinviljelyn ongelmista on torjunta-aineiden muuttuminen kalliimmiksi.

- Esimerkiksi eräs yleisesti käytetty rikkakasvin torjunta-aine maksaa noin 500-600 euroa. Viljelijän täytyy saada noin 1,5 tonnia rypsiä, jotta hän saa purkin hinnan takaisin. Jos ei käytä mitään torjunta-aineita, on suuri vaara, että sadosta tulee rikkakasvien takia myyntikelvotonta, Lehtikangas sanoo.

Helteinen kesä ei ollut rypsisadolle suotuisa. Kukinta-ajalle sattuneet korkeat lämpötilat tekivät hallaa sadolle tuholaisten ohella. Lehtikangas toivoo kuitenkin, etteivät pari huonoa rypsivuotta lopettaisi rypsinviljelyä Kymenlaaksosta.

- Suomi on rypsin suhteen alituotantoaluetta, sitä tuodaan tänne jatkuvasti. Hintasuhteet ja tuotanto eivät kuitenkaan ihan natsaa tällä hetkellä.