1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Häpeä ja byrokratia vaikeuttavat köyhän elämää

Vähävaraisesta pätkätöitä tekevästä yksinhuoltajaäidistä tulee luultavasti aikanaan köyhä, mitättömällä eläkkeellä elävä vanhus. Tätä pelkäävät Tampereen yliopiston köyhyystutkimusta tehneet Irene Roivainen ja Satu Ylinen.

Kotimaan uutiset
Toimeentulotukihakemus
Mika Hirvonen / Yle

Sosiaalityöntekijöiden kiire sekä järjestelmän monimutkaisuus ja sirpaleisuus vaikeuttavat köyhien ihmisten turvautumista yhteiskunnan apuun. Tämä käy ilmi Tampereen Yliopiston tuoreesta tutkimuksesta Köyhä byrokratian rattaissa.

Järjestelmän yksinkertaistaminen olisi tarpeen

Tutkimuksen mukaan asiointi sosiaalipalveluissa koetaan turhauttavaksi ja vastenmieliseksi. Syyt ovat erilaisia, mutta yhteneväisyyksiäkin löytyy.

Esimerkiksi yksineläjämiehet ja yksinhuoltajaäidit kokevat, että sosiaalitoimistoon on vaikea päästä.

- Palvelut ovat kaukana ja paperisodankaan jälkeen ei välttämättä pääse sosiaalityöntekijän puheille, Irene Roivainen sanoo.

Sosiaalialan palvelujärjestelmä on ammattilaistenkin mielestä monimutkainen.

- Kaikki etuuksia ei edes osata hakea, ja se lisää varsinkin vanhuusköyhyyttä, Satu Ylinen tietää.

Tämä johtuu osin sosiaalityöntekijöiden liian suuresta työmäärästä. Aika menee pakollisten tehtävien hoitamiseen, eikä aikaa tiedottamiseen jää.

Paperivälitteisyys ei anna asiakkaalle oikeutta

Syrjäytymisen estämiseksi Ylinen ja Roivainen kannattavat ajatusta omasta henkilökohtaisesta sosiaalityöntekijästä. Silloin oman tilanteen selvittämistä ei tarvitsisi aina aloittaa alusta.

- Niin kuin me sanomme, "oma sossu", joka voisi käyttää omaa tulkintaansa tilanteesta. Niin asiakkaan tilanne pystyttäisiin katsomaan tilannekohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Nythän asiakkaan päätökset tekee etuuskäsittelijä, jolla on hyvin tiukat raamit päätöksenteossa.

Tämä olisi hyvä myös siksi, että nykyisellään asioiden käsittely on hyvin paperivälitteistä.

- Eihän ihminen, joka ei ole tottunut itseään kirjallisesti ilmaisemaan, saa oikeutta paperilla, Roivainen toteaa.

Miehet ja vanhukset kokevat häpeää

Vanhuksia ja yksin eläviä miehiä yhdistävä tekijä on häpeän tunne.

- Vanhus ei hae mielellään apua sosiaalitoimistosta, sillä hän ei halua olla taakaksi yhteiskunnalle. Ajatus on peruja vanhusten nuoruudesta, jolloin puhuttiin köyhäinhoidoista ja kunnan eläteistä, Ylinen tietää.

Miehillä häpeä liittyy miehisyyden menettämisen pelkoon. Osa haastatelluista yksineläjämiehistä koki pudonneensa korkealta.

- On menetetty työpaikka, vaimo ja asunto. Monenlaisia epäonnistumisen tunteita on koettu, kertoo Roivainen Jari Heinosen tutkimuksen tuloksia.

Sen sijaan pienten lasten yksinhuoltajaäideillä ei esiintynyt häpeän tunteita, sillä he laskivat etuuksien kuuluvan heille. Äitejä taas vaivasi paine hyvästä äitiydestä.

- Hurjin kuvaus oli se, että neljän lapsen äidillä on seitsemän euroa päivää kohden. Se vaatii näiltä naisilta todella paljon.

Naisten köyhyydelle tehtävä jotain

Hyvän äitiyden paine jatkui myös vanhusten ryhmässä.

- Vanhukset tukivat omasta tiukasta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan, vaikka edes muutaman euron tai tarjouksesta ostetun kahvipaketin verran, Ylinen sanoo.

Irene Roivaisen ja Satu Ylisen mielissä on tutkimuksen myötä herännyt ajatus naisköyhyydestä.

- Jos tähän asiaan ei puututa, on väistämätöntä, että pätkätöitä tekevistä yksinhuoltajaäideistä tulee myöhemmin mitättömillä eläkkeillä eläviä vanhuksia. Siitä syntyy naisköyhyyden kaari, Ylinen uskoo.

Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin köyhyyttä kolmen ihmisryhmän ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Professori Irene Roivainen vastasi yksinhuoltajanaisten kokemuksia kartoittavasta osiosta, Jari Heinonen tutki miesten köyhyyttä ja YTT, lehtori Satu Ylinen tarkasteli vanhusväestön köyhyyttä.

Lähteet: YLE Tampere / Henna Kujala

Lue seuraavaksi