Yläpölyt pitäisi pyyhkiä useammin

Koneet, laitteet ja tehokkaimmatkaan aineet eivät korvaa siivouksessa tarvittavaa käsityötä, muistuttaa toimistotilojen siivousta tutkinut Esko Korhonen. Jotta siivous parantaisi mahdollisimman hyvin työpaikan sisäilman laatua olisi muun muassa yläpölyille annettava nykyistä useammin kyytiä.

siivous
Kaapin päältä pyyhitään pölyjä sinisellä liinalla.
Yle Keski-Suomi

Rakennusinsinööri, FM Esko Korhonen on työskennellyt kiinteistöpäällikkönä muun muassa Kuopion ja Jyväskylän yliopistoissa ja seurannut parinkymmenen vuoden ajan paitsi sisäilmaongelmien selvittämistä myös siivouksessa tapahtuneita muutoksia palveluiden tilaajana. Nykyään Korhonen toimii Hyvinkään kaupungin tilapalvelupäällikkönä.

Korhonen tutki väitöskirjaansa varten vuosina 2007-2008 kolmea erilasta ostopalvelusiivouksen toteutusmenetelmää viidessä rakennuksessa. Siivouksen laatua selvitettiin muun muassa visuaalisilla mittausmenetelmillä ja kyselytutkimuksilla. Tutkimukseen sisältyi arviointeja, pintapölymittauksia sekä pintahygienian tutkimuksia.

Työpöytien tavara- ja paperipinot kuriin

Korhosen mukaan yksi avain siihen, että toimistotiloissa sisäilman laatu paranee siivouksen myötä on tilojen siivottavuus. Esimerkiksi työpisteiden tulee olla siinä kunnossa, että siivooja pystyy ne siivoamaan.

- Kyllähän moni toimisto on haastava kohde siivoojalle. Pöydillä on paljon kaikenlaista ja hyllyt pursuavat myös tavaraa, lattialla on johtoja ja muita siivousta vaikeuttavia tekijöitä. Kun siivottavuutta parannetaan siivoojan työaika riittää paremmin puhtauden aikaansaamiseksi, kuvailee Korhonen.

Pölyt pois korkealtakin

Korhonen toteaa, että vaikka nykytoimistojen siivous onkin pääosin kohtuullisella tasolla, varsinkin ylhäällä yli 180 cm korkeudella olevien pintojen puhdistuksessa on parantamisen varaa. Niin sanottujen yläpölyjen poisto kerran vuodessa ei toimistoissa riitä.

- Yläpölyjä otetaan toimistoissa liian harvoin. Jos on paljon yläpölyjä, sieltä ne pääsee alemmille tasoille. Tutkimuksessani annoin karkean suosituksen, että noin kahden kuukauden välein olisi yläpölyt otettava. Aikaa myöten sinne ylähyllylle kertyy mikrobeja ja jopa kuituja ja sitä kautta niillä saattaa olla vaikutuksia työntekijän viihtyvyyteen, jopa oireisiin, kertoo Korhonen.

Tehokaskaan siivous ei kuitenkaan ole yksin ratkaisu monia rakennuksia riivaaviin sisäilmaongelmiin. Korhonen jaksaa kuitenkin uskoa, että sisäilmaongelmista on mahdollista päästä eroon, mutta se vaatii monien osapuolien yhteistyötä.

Korhonen kertoo seuranneensa myös huolestuneena kehitystä, joka on jatkunut 1990-luvun puolivälistä lähtien.

- Siivoojien määrä toimistotiloissa on huomattavasti vähentyneet. Tietysti väline- ja ainekehitystä on tapahtunut, että se tietyllä tavalla kompensoi, mutta kyllä minulla on näkemys, että enää ei saa siivousta kurittaa, kuten takavuosina. Siivous täytyy nostaa sille kuuluvaan arvoon. Tilaajan esimerkiksi täytyy huolehtia, että hän osaa oikein tilata siivousliikkeiltä työn ja määrittää riittävän työvoiman siihen ja oikean laadun.

Kone ei korvaa ihmiskäsiä

Korhosen mukaan nykyiset siivousvälineet, -aineet ja -menetelmät ovat kehittyneempiä kuin vaikkapa 1950-luvulla, eikä paluuta pelkkien vanhojen siivouskonstien pariin ole.

- Nykyisin saadaan puhtaampaa lopputulosta aikaiseksi, mutta kiire on usein ostopalvelusiivouksessa taustalla, joka voi vaikuttaa lopputulokseen. Siivoushan on hyvin käsityövaltaista yhä ja työntekijämäärä ratkaisee myös paljolti siivouksen lopputuloksen. Koneilla ei pystytä siivoojia vielä eikä varmaan tulevaisuudessakaan korvaamaan.

FM Esko Korhosen ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirja "Puhtauspalvelut ja työympäristö. Ostettujen siivouspalveluiden laadun mittausmenetelmat ja laatu sekä siivouksen vaikutukset sisäilman laatuun, tilojen käyttäjien kokemaan terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistorakennuksissa" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina.

Lähteet: YLE Keski-Suomi