Kulttuuritalo luo nahkaansa valvovan silmän alla

Helsingin Kulttuuritalon 20 miljoonan euron remontti on hyvässä vauhdissa. Remontti tulee tarpeeseen, sillä ahtaat tilat ja huono akustiikka ajoivat Radion sinfoniaorkesterin uuteen Musiikkitaloon. Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen remontointi ei kuitenkaan ole yksinkertaista.

Kulttuuritalo
Kulttuuritalon remontissa oleva pääsali, laajakuva
YLE Helsinki / Tuomas Keränen

Jo oli aikakin! Näin ajattelee moni kulttuurinystävä Helsingin Kulttuuritalon remontista. 50-luvulla rakennettu talo on jo vanha ja kärsinyt. Edellisestä peruskorjauksesta on 20 vuotta, mutta kaikkea ei tuolloin uusittu edes tuolloin. Nyt jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin.

Remontin budjetti on vajaat 20 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet on varattu konserttisalin kunnostukseen ja loput toimistoille ja kokoustiloille. Remontti aloitettiin kesäkuun alussa ja on määrä saada päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Matti Nurmela on yksi remontin suunnitelleista arkkitehdeistä.

- Täällä korjataan se, mitä 50 vuotta on tuonut tullessaan. Talotekniikka, julkisivu ja vesikatto ovat vanhentuneet. Lisäksi talon sisällä tehdään erilaisia toiminnallisia muutoksia ja parannuksia, hän kertoo.

RSO:n lähtö helpotus

Kulttuuritalon vanhat tilat olivat pienet ja epäkäytännölliset, ja myös akustiikka oli surkea. Nämä ongelmat ajoivat Radion Sinfoniaorkesterin uuteen Musiikkitaloon. Pitkän vuokralaisen lähteminen ei kuitenkaan harmita.

- Radion sinfoniaorkesteri on käyttänyt Kulttuuritalon salia yli 100 päivää vuodessa jo usean vuosikymmenen ajan. Peruskorjauksen jälkeen kaikki nuo päivät vapautuvat muuhun toimintaan. On mahdollista, että konsertti- ja tapahtumatoiminta lisääntyy huomattavan paljon, lupailee Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalon tuotantopäällikkö Antti Sarmanne.

Isoveli valvoo

Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö seuraavat käynnissä olevia rakennustöitä silmä kovana. Kulttuuritalo on suojattu rakennussuojelulailla. Rakennuksen remontointi ei ole yksinkertaista.

Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtinen on paikanpäällä seuraamassa töiden kulkua.

- Tärkein huomioonotettava seikka on tietysti Alvar Aallon arkkitehtuuri, joka ulottuu yksityiskohtiin ja erilaisiin pintamateriaaleihin hyvin laajasti. Rakennuksella on tietysti myös muuta kulttuurihistoriallista arvoa.

SKP:n talosta yritysten kokouspaikaksi?

Nykyisin valtion omistama talo rakennettiin vuonna 1958 Suomen Kommunistisen Puolueen tilauksesta. Kultsa onkin osa Kallion työläiskaupunginosan punaista historiaa. Tästä maineesta halutaan nyt kuitenkin eroon.

- Konsertteja tullaan kuulemaan entistä enemmän. Sille on ollut paljon kysyntää. Toinen puoli, jota meidän täytyy kehittää on kokousjärjestäjien tavoittaminen. Toivon, että hekin ymmärtäisivät Kulttuuritalon sopivan isoihin yritystilaisuuksiin, Antti Sarmanne Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalosta sanoo.

Lähteet: YLE Helsinki / Tiina Hyvönen