Katainen: Kreikan vakuusneuvottelut hankalat

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan (kok.) mukaan Suomen Kreikalta vaatimia vakuuksia koskevien neuvottelujen lopputuloksesta ei ole vielä mitään tietoa. Pääministeri myönsi TV1:n Ykkösaamussa, että vakuusvaatimukset ovat aiheuttaneet lommon Suomen maineelle. Vahingon suuruus selviää kuitenkin vasta neuvottelujen päätyttyä.

Kuva: Yle

Kataisen mukaan neuvottelut Suomen Kreikalta vaatimista vakuuksista ovat vielä vaiheessa.

- Nyt etsitään mallia, joka olisi teknisesti toteutettavissa, kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä ja Suomi voisi turvata omaa takausosuuttaan saamalla vastineeksi vakuutta Kreikalta. Nämä kolme asiaa pitää toteutua. Ei ole helppo haaste ollenkaan. Mukana on kansainvälistä juridiikkaa, joka haastaa tätä prosessia. Vielä yritetään vääntää, sanoi Katainen.

Lommo Suomen maineelle

Katainen ymmärtää Suomen vakuusvaatimuksia arvostelleiden taloustutkijoiden ja europarlamentaarikkojen kritiikin.

- Ihan rehellisesti voi todeta, että kyllä tämä jäljen jättää Suomen arvovaltaan. Kuinka pitkäaikaisen, se riippuu lopputuloksesta. Jos löydämme käytännöllisesti toimivan järjestelyn niin jälki on pieni. Jos tilanne kriisiytyy, eli jos me horjuttaisimme koko euron vakautta ja toisten maiden asemaa, niin tilanne on totta kai vakavampi.

Kataisen mukaan ratkaisu löytyy päivien tai viikkojen sisällä. Pääministeri ei näe vakuusvaatimusten synnyttävän minkäänlaista kitkaa hallituksen sisällä. Hän vakuutti, että hallituksella on täysin yhtenäinen linja vakuusvaatimuksesta

- Henkilökohtaisesti kuuden puolueen hallituksen johtaminen on aivan upea haaste. Tässä hallituspöydässä ei nyrkin paukuttaminen auta. Olennaista on että koko hallitus pyrkii sitoutumaan vaikeisiin asioihin ja saamme junan kulkemaan oikeaan suuntaan, hän hehkutti.

Vakuuskeskustelu sivuseikka

Katainen muistutti Ykkösaamussa että vakuuskeskustelu on, vaikkakin kotimaassa poliittisesti tärkeä aihe, koko euroalueella miniatyyrinen asia. Pääministerin mukaan syksyn kuumempi kysymys on se, kuinka euroaluetta kehitetään ja talouspolitiikkaa tiivistetään.

- Haasteet ovat erittäin kovat. Meillä on liian paljon ylivelkaantuneita maita. Tämä laskee talouskasvuennustetta. Jos riski näissä maissa realisoituu ja siirtyy rahoitusmarkkinoille, eli niille pankeille ja maille jotka ovat lainanneet näille ylivelkaisille maille, niin meitä uhkaa uusi finanssikriisi.

Katainen tapaa ensi viikon alussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman van Rompuyn, joka on saanut vastuulleen euroalueen uusien kriisinhallintamekanismien valmistelun.

- Kysymys on siitä voidaanko tulevaisuudessa jonkin euromaan huonoon taloudenpitoon puuttua.

Eurobondit keskusteluun syksyllä

EU-komissio on ilmoittanut valmistelevansa ja julkaisevansa myöhemmin syksyllä esityksen erilaisista vaihtoehdoista eurobondiksi, eli yhteiseksi eurooppalaiseksi joukkovelkakirjalainaksi. Katainen toisti että Suomi suhtautuu kriittisesti niiden käyttöönottoon.

- Eurobondien valmistelu on vielä pitkässä kuusessa. Suhtaudumme kuitenkin peruskriitiisesti siihen, että Euroopassa mentäisiin yhteisvastuun kasvattamisen suuntaan, hän sanoi.

Budjettiriihessä ei uusia leikkauksia

Pääministeri Katainen haluaa myös keskusteluttaa ensi viikolla kesälomilta palaavaa eduskuntaa synkentyvästä taloustilanteesta. Kataisen mukaan edessä on pitkä hitaan kasvun kausi, joka vaatii budjettikuria.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen budjettiesityksessä kaavaillaan ensi vuodelle 2,5 miljardin euron säästöjä ja leikkauksia. Hallitusta on talouden synkentyessä vaadittu tekemään lisää säästöjä ja veronkorotuksia. Uusia säästöjä ei Kataisen mukaan kuitenkaan ole tiedossa.

- Tärkeää on että säästöt ja leikkaukset laitetaan vaikuttamaan etupainotteisesti. Se mitä valtiovarainministeri Urpilainen on esittänyt, tulee todennäköisimmin olemaan budjettiriihen lopputulos. Kun näemme miten talous kehittyy, näemme riittääkö se vai ei, totesi Katainen.