Narsistijahtiin ei kannata lähteä

Ennen muinoin narsistina pidettiin ihmistä, joka katseli itseään peilistä hieman liikaa. Viime vuosina se on kuitenkin noussut melkeinpä muoti-ilmiöksi, ja narsismin piikkiin pannaan herkästi monenlaiset ikävät luonteenpiirteet. Asiantuntijan mukaan kyse on kuitenkin aivan todellisesta persoonallisuushäiriöstä. Aihe on puhuttanut myös Tampereella järjestettävillä Lääkäripäivillä.

Kotimaa
Psykiatrian dosentti Tarja Melartin
YLE / Marko Melto

Sana narsismi on johdettu Narkissoksesta, joka tarun mukaan unohtui tuijottelemaan kuvaansa lammen pinnasta.

Perinteisesti on ajateltu, että tarina varoittaa itserakkauden vaaroista, mutta toisinkin asian voi nähdä, sanoo narsismia tutkinut psykiatrian dosentti Tarja Melartin Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

- Narkissos ei tiedä katsovansa lammen pinnasta omaa kuvaansa, vaan hän hakee epätoivoisesti siitä itseään. Narsismin traaginen puoli on juuri tämä - ihminen on eksyksissä omasta itsestään, hän ei tiedä kuka on. Hän hakee itseään toisista, ja pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että elämä virtaa ohi.

Vaarallinen muoti-ilmiö

Narsismi on viime vuosina noussut taikasanaksi, joka tuntuu välillä kattavan minkä tahansa huonon käytöksen. Lehdet julkaisevat oirelistoja narsismin tunnistamiseen, ja ihmiset tulevat psykiatrin vastaanotolle kertomaan olevansa "narskun" uhreja.

- Pitää olla tarkkana, mistä puhutaan kun puhutaan narsismista. Narsismi on pohjimmiltaan käsitteenä melko neutraali. Me tarvitsemme tervettä narsismia voidaksemme iloita elämästä ja tuntea olevamme rakastettuja, sanoo dosentti Tarja Melartin.

- Enemmän pitäisi puhua siitä, mitä tapahtuu jos varhaislapsuudessa ei saada riittävästi tunnetta siitä että meitä rakastetaan. Silloin voidaan puhua jopa narsismivajeesta. Ihminen jää kokemaan syvää arvottomuutta ja riittämättömyyttä. Tyhjyyden tunne on hyvin oleellinen narsismissa. Mediassa tästä on piirtynyt liian yksinkertainen kuva.

Narsisti hakee ihailua töissä

Moni kokee näkevänsä narsismia erityisesti työyhteisöissä. Tarja Melartin muistuttaa, että töissä tarvitaan nykyään sujuvia vuorovaikutustaitoja. Kun pitää pärjätä toisten kanssa, narsistinen persoonallisuushäiriö nousee herkästi esiin.

- Narsistisesti hauras lähtee ihmissuhteissa suojautumaan niin siviilielämässä kuin työpaikallakin, koska hän tuntee pohjimmiltaan itsensä arvottomaksi. Hän hakee keinotekoisesti arvostusta ja ihailua muilta, jotta ei joutuisi kohtaamaan omaa alemmuudentunnettaan.

- Narsistia voi olla hyvin vaikea auttaa, jos hän ei itse näe ongelmaansa vaan ajattelee syyn olevan aina muissa. Ihmiselle voi kuitenkin yrittää osoittaa, mitkä hänen toimintansa seuraukset ovat. Työpaikalla voi kaikilta vaatia asiallista käytöstä, vaikka kaikista ei pitäisikään.

Diagnoosin voi tehdä vain asiantuntija

Tarja Melartinin mukaan narsistin saa usein hakemaan apua vasta jokin muu oire, kuten masennus, ahdistus tai päihdeongelma.

- Varoittaisin kaikenlaisesta keittiöpsykologiasta narsismin kohdalla. Kavahdan itse esimerkiksi narsku-sanan käyttöä, koska tämä on todellinen persoonallisuushäiriö, joka vaatii asiantuntijan arviota selvitäkseen. Ei voi tehdä diagnooseja esimerkiksi työkavereistaan hankalan käytöksen pohjalta, Melartin sanoo.

- Asia on syytä ottaa vakavasti, mutta kaikenlainen leimaava ja yksinkertaistava narsistien metsästäminen pitää unohtaa.

Lähteet: YLE Tampere / Juha Kokkala