Koulutaulut syntyivät mestarien siveltimistä

Koulutaulujen kulta-aika osuu 1900-luvun alkuun. Koulujen opetusvälineinä käytettäviä tauluja maalasivat aikansa huipputaiteilijat. Haapajärvellä on säilynyt harvinaisen kattava kokoelma muun muassa Martta Wendelinin, Rudolf Koivun ja Hugo Simbergin maalaamia opetustauluja.

kulttuuri
Matti Karppanen kuvitti Valistuksen Kotimaisen eläinkuvaston taulut 1-20, jotka ilmestyivät vuosina 1909-1914. Kuvassa kanahaukka ja varpushaukka.

Vanhoja koulutauluja on esillä Haapajärven kirjastossa syyskuun ajan. Taulut ovat osa Väliojan koulun entisen rehtorin Yrjö Kahilan keräämästä koulun kokoelmasta, johon kuuluu nelisensataa koulutaulua.

- Itse yllätyin siitä millaisia aarteita lopulta löytyi. Koulutauluissa on oma viehätyksensä. Ne ovat sellaisen käyttötaiteen muoto, johon nykyään enää harvoin törmää, kertoo Haapajärven kaupungin tuore kulttuuriohjaaja Aira Huovinen.

Koulutauluja ripustettiin luokissa esille etenkin biologian ja fysiikan tunneilla, mutta opetettiin niiden avulla myös matematiikkaa. Taidekasvatus ja historia olivat harvemmin opetustaulujen aiheina, mutta Haapajärvellä on säilynyt hyvä kokoelma myös näitä. Kuva-aiheet vaihtelivatkin liikennemerkeistä koiperhosiin ja terveyskasvatuksesta geometriaan.

Koulutauluja maalasivat aikansa huipputaitelijat

Koulutaulut rantautuivat Suomeen 1800-lopulla, ensiksi tuontitavarana lähinnä Ruotsista ja Saksasta. Pian huomattiin tarvetta olevan kotimaisille opetustauluille, jotka tilattiin sen aikaisilta maan kärkinimiltä. Hugo Simberg, Lennart Segerstråle, Martta Wendelin ja Rudolf Koivu nousevat esiin Haapajärven näyttelyssä.

Otava, WSOY ja Valistus riensivät ensimmäisinä kustantajina markkinoille.

Kuvataulut laadittiin usein litografia- eli kivipainotekniikalla. Pohjana oli maalaus, luonnos tai valokuva.

Mustaa surma ja kotkia

Opetustaulut johdattivat pienet koululaiset myös maailman taideaarteiden ja historiallisten tapahtumien keskipisteeseen. Haapajärvellä on säilynyt esimerkiksi jäljennös Albert Edefeltin taulusta Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Mustasta surmasta löytyvät Hugo Simebergin ja Lennart Segerstrålen versiot.

Yleisemmin koulutauluista kuitenkin opeteltiin kasveja ja eläimiä. Komea huuhkajaa esittelevä taulu on peräisin Matti Karppasen siveltimestä. Hän oli aikansa tunnetuin eläin- ja etenkin lintukuvittaja. Sarja kotimaisista eläinkuvista ilmestyi vuosina 1909-1914.

- Matti Karppanen jatkoi Von Wrightin veljesten perinnettä lintujen kuvittajina. Hän olikin parikymppisenä Ferdinand Von Wrightin oppipoikana ja ammensi häneltä paljon niksejä, kertoo Aira Huovinen.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa