1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Riskipotilaat yritetään löytää osastoilta aikaisemmin

Sairaaloissa yleistyy pikkuhiljaa nk. medical emergency team eli MET-toiminta. Siinä sairaalan sisältä on koottu hätätilannetiimi, joka voidaan kutsua paikalle, kun potilaan elintoiminnot heikkenevät esimerkiksi vuodeosastolla. Tarkoitus on havaita sydänpysähdyksen ensioireet ennen kuin joudutaan elvytykseen.

terveys
Vaasan keskussairaalan teho-osasto
Kuvassa tehohoidon apulaisylilääkäri Raku Hautamäki ja MET-toiminnassa mukana oleva teho-osaston sairaanhoitaja Niina Autio.Hans-Mikael Holmgren / YLE

MET-toiminta on alkanut hiljakseen yleistyä paitsi yliopisto- myös keskussairaaloissa. Suomeen Australiassa kehitetty konsepti sairaalan sisäisestä, ennaltaehkäisevästi toimivasta ryhmästä rantautui -90-luvun alkupuolella. Vaasan keskussairaalassa MET-toiminta on ollut pilottina käytössä huhtikuusta lähtien. Tarkoitus on vakinaistaa toiminta.

Potilaiden tilaa seurataan entistä tarkemmin

Kun hoitaja huomaa vuodeosastolla olevan potilaan ruumiintoiminnoissa jotain epänormaalia, hälyytetään paikalle nk. MET-ryhmä. Se on tavallaan sairaalan oma 112:nen, joka on kuitenkin tarkoitus saada paikalle jo ennen kuin ajaudutaan elvytykseen.

- Sairaalassa elvytyskuntoon menevillä potilailla on havaittavissa tämmöisiä peruselintoimintojen häiriöitä jo useita tunteja, jopa päiviä aikaisemmin. Nyt tämän toiminnan tarkoituksena on löytää nämä potilaat ennen sydänpysähdystä, selventää tehohoidon apulaisylilääkäri Raku Hautamäki Vaasan keskussairaalasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että potilaita seurataan entistä tarkemmin osastoilla, joissa elintoiminnot eivät näy monitorilla, eli juuri vuodeosastoilla.

Yksi MET-toiminnan tavoitteista on madaltaa sairaanhoitajien kynnystä hälyyttää apua osastolle. Siksi sairaalaan on laadittu kriteerit, joissa määritellään, milloin elintoiminnot ovat vielä normaaleja. Kun raja-arvoissa ei pysytä, voi hälyytyksen MET-ryhmälle tehdä.

Hätäpuhelimeen vastaa vuorossa oleva teho-osaston hoitaja. Sairaanhoitaja Niina Autio on ollut toiminnassa mukana alusta asti.

- Kyllä vastuu on suuri. Täytyy ottaa tilanne haltuun nopeasti, vaikka ei tuntisi potilasta ennalta. Osastolta pitää saada tilanneraportti puhelimessa ja sen jälkeen ehtii miettiä pari minuuttia ja lähteä. Usein myös lääkäri tulee paikalle ja silloin tehdään tiimityötä, Autio kertoo.

Näytöt vielä hatarat

Tutkimustieto MET-toiminnan vaikuttavuudesta on kuitenkin vielä hataraa - tosin se jo tiedetään, että sairaalaelvytykset vähenevät nopeasti sairaaloissa, joissa toiminta on otettu käyttöön. Sen sijaan vielä ei ole voitu osoittaa, että potilaat selviäisivät paremmin kotiuduttuaan, jos elvytystä ei ole tarvittu.

- Mutta kyllä meillä vahva usko on siihen, että tämä toiminta potilaita hyödyttää. Ja tämä on myös osa tällaista turvallista sairaalaa, koska kyllähän perusoletuksen pitäisi olla se, että potilas, joka alkaa voida huonosti sairaalassa, löytyy mahdollisimman nopeasti, sanoo tehohoidon apulaisylilääkäri Raku Hautamäki.

Vaasan keskussairaalassa toimintaa arvioidaan tarkemmin lokakuussa. Suullisen palautteen perusteella kokemukset ovat kuitenkin olleet pääasiassa positiivisia.

- Ehkä tämän MET-toiminnan kautta on nopeammin saatu päätös siitä, miten potilaan kohdalla edetään. Varmaan toiminta on poistanut osan epävarmuudesta osastoilla, ja kyllä se palaute, mitä me on saatu, on ollut hyvin positiivista, Hautamäki summaa.

Lähteet: YLE Pohjanmaa / Heidi-Maria Harju

Lue seuraavaksi