Paperittomia Suomessa oletettua enemmän

Suomessa elää karkean arvion mukaan noin neljä tuhatta paperitonta siirtolaista. Määrä on enemmän, mitä esimerkiksi poliisi on tähän mennessä arvioinut.

Kotimaa
Ihmisiä metroasemalla.
Ali elää piilossa Suomessa, koska hän pelkää tulevansa tapetuksi Afganistanissa.Yle

Yle Ajankohtaistoiminnan Silminnäkijä-ohjelman arvio perustuu paitsi viranomaisten, myös avustustyöntekijöiden, maahanmuuttajien tai esimerkiksi asunnottomia auttavien henkilöiden arvioihin.

Tarkkaa määrää on lopulta vaikea sanoa – kysehän on juuri ihmisistä, joita ei ole virallisesti olemassa. Vasta viime aikoina on ylipäätään havahduttu siihen, että laiton siirtolaisuus koskee myös Suomea.

Alkusyksystä julkaistussa pamflettikirjassa Asiaton oleskelu kielletty sosiologi Mervi Leppäkorpi esittää myös eurooppalaisen Clandestino-projektin arvion, jonka mukaan Suomessa voisi olla jopa 10 000 paperitonta.

Joka tapauksessa Helsinkiin perustettiin keväällä 2011 Ruotsin esimerkin mukaan klinikka Global Clinic paperittomille. Tätä ennen yksittäiset lääkärit ja vapaaehtoistyöntekijät olivat auttaneet paperittomia. He eivät saa terveydenhoitoa, koska heiltä puuttuu Kela-kortti ja maksava kotikunta.

- On täysin sietämätöntä, että Suomen kaduilla asuu ihmisiä, joilla ei ole oikeutta minkäänlaiseen terveydenhoitoon, sanoo Ville Holmberg. Hän on yksi Global Clinicin lääkäreistä.

”Isäni haluaa murhata minut”

Paperittomat ovat hyvin kirjava joukko. Osa on sellaisia, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta eivät silti syystä tai toisesta uskalla tai halua palata kotimaahansa. Osa pelkää kunniaväkivaltaa. Osa on ihmiskaupan uhreja. Osalla on viisumi umpeutunut. Osa on EU:n alueen romaneja, joilla ei ole kuitenkaan mitään dokumentteja itsestään. Osa on puolestaan pimeästi töissä, joko tahallisesti tai tahtomattaan.

Elämäntilanteet ovat hyvin kirjavia.

- Olen homoseksuaali. Isäni ei hyväksy sitä. Hän haluaa murhata minut, sanoo Ruotsissa piilotteleva bosnialainen Toni. Viranomaiset eivät kuitenkaan usko hänen olevan hengenvaarassa.

Paperittomia yhdistää karkotuksen pelko ja jatkuva piilottelu. Tyypillistä on, että he asuvat tuttujen nurkissa.

Viranomaisten näkökulmasta ei ole kuin kahdenlaisia ihmisiä, laillisesti tai laittomasta maassa oleskelevia. Poliisi ei käytä käsitettä paperiton.

Koska Suomi on kylmä maa, täällä on vaikea asua kadulla. Suomi on myös järjestäytynyt siten, että täällä on hankala elää ilman väestökirjanpidon antamaa henkilötunnusta, sitä tarvitaan kaikissa virastoossa. pankeissa ja sairaaloissa. Sen sijaan monikymmenmiljoonaisissa Euroopan valtioissa ei pystytä pitämään tarkkaa lukua siitä, kuka missäkin asuu ja millä nimellä.

Koko Euroopassa paperittomia arvioidaan olevan noin 8 miljoonaa.

Palkkaa ei ole pakko maksaa

Paperittomat maahanmuuttajat ovat varsinkin eteläisessä Euroopassa tärkeää halpatyövoimaa. Suomessakin heitä käytetään pimeänä työvoimana. Heille ei ole edes ”pakko” maksaa aina palkkaa, koska kukaan paperiton ei lähde peräämään oikeuksiaan viranomaisilta. Paperittomat ovat harmaan talouden alinta kastia, paikoin orjia.

- Tein töitä seitsemänä päivänä viikossa. Oli vaikea saada palkkaa, koska olin laittomasti maassa, kertoo helsinkiläisessä ravintolassa siivonnut nigerialainen John.

Suhtautuminen paperittomiin siirtolaisiin on kovempaa kuin muihin ulkomaalaisiin – vaikka osa olisikin uhreja, ei suinkaan onnenonkijoita. Esimerkiksi Helsingin salainen klinikka on kohdannut rajua kritiikkiä: miksi laittomasti maassa olevia pitäisi hyysätä?

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) toteaa, että laiton siirtolaisuus on Euroopan sisällä kasvava ongelma, ja sitä on kyettävä yhteisesti vähentämään. Hän pitää ongelmallisena sitä, että terveydenhoidossa olisi oma anonyymi järjestelmänsä.

Ruotsalainen vapaaehtoistyöntekijä Anne Sjögren on työskennellyt jo pitkään paperittomien klinikan sairaanhoitajana. Hän on käynyt myös Suomessa erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa ilmiöstä. Viime viime syksynä hänen mukaansa oli ilmassa asenne, että Suomessa ei ole lainkaan laittomia siirtolaisia.

Sjögren muistuttaa, että maan alla pakoileminen merkitsee jatkuvaa pelkäämistä, stressiä ja vaaraa tulla hyväksikäytetyksi ilman mitään oikeuksia. Kukaan ei valitse sellaista vaihtoehtoa, ellei paluu olisi vieläkin huonompi vaihtoehto.

- Ei ruokaa, ei majoitusta. Heitä käytetään halpana työvoimana, heitä huijataan. Silti he jäävät. En usko, että nämä ihmiset ovat tyhmempiä kuin sinä tai minä, hän sanoo.

Silminnäkijä: Salaa Suomessa esitettiin keskiviikkona 7. syyskuuta. Ohjelma uusitaan YLE TV2 -kanavalla sunnuntaina 11. syyskuuta kello 23.15. Se on myös katsottavissa Areenasta: Silminnäkijä: Salaa Suomessa.

Lähteet: Yle Ajankohtaistoiminta / Hannele Valkeeniemi