Juhani Ahon syntymästä 150 vuotta

Lapinlahdella syntyneen kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861 - 1921) syntymästä on tullut sunnuntaina kuluneeksi 150 vuotta. Juhani Aho, syntyjään Johannes Brofeldt, oli ensimmäisen suomeksi kirjoittanut ammattikirjailija.

Juhani Aho
Juhani Aho Eero Järnefeltin maalauksesta.
YLE

Juhani Aho syntyi Lapinlahdella nykyisin matkailunähtävyytenä toimivassa Väärnin pappilassa. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa Lapinlahdella ja Iisalmessa ja kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseosta vuonna 1880. Jo samana vuonna hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa.

Ahon kirjallinen tyyli sai vaikutteita venäläisestä ja pohjoismaisesta realismista. Hän kehitti myös uuden kirjallisuuden lajin ”lastut”, jotka ovat pieniä yhteiskunnallisia tai tunnelmallisia kertomuksia. Aho sai teoksiinsa aiheet omasta elämästään ja elinympäristöstään.

- Jos mielii jotakin kirjoittaa, pitää olla jotakin josta kirjoittaa, totesi Aho jo 19-vuotiaana.

Useissa teoksissa liikutaan Ahon lapsuusmaisemissa. Myös Ahon pääteoksen Juha (1911) kolmiodraama-aihe muistuttaa Ahon omasta monimutkaisesta rakkauselämästä.

Ahon teoksissa toistuu vahva suhde todellisuuteen ja luontoon, ja niissä sivutaan myös mystiikkaa ja isänmaallisuutta. Aho asui Pariisissa vuosina 1889 - 1990 ja sai uusia vaikutteita kirjoittamiseensa: realistinen tyyli sai rinnalleen kansallisromanttisia sävyjä.

Ahon tuotantoa on käännetty useille kielille, myös kaikille pohjoismaisille kielille. Aikanaan Aho oli yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita Skandinaviassa. Aho toimitti myös lukuisia lehtiä sekä käänsi kirjallisuutta suomen kielelle.

Juhani Ahon syntymäpäiviä vietetään sunnuntaina muun muassa Väärnin pappilassa.

Lähteet: Elävä arkisto, YLE Savo