Aika kultaa valikoivat muistot

Miksi muistamme sen, mitä muistamme? Mistä muistot oikein pulpahtavat? Muistissa on sekä hyviä että pahoja muistoja. Elämä on myös muistamista ja muistelemista, kertoo Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen kehittämispäällikkö Minna Huhtamäki-Kuoppala.

Ihmisen muistijärjestelmä
Shakkinappuloita laudalla
Muistisairauksiin ei ole vielä onnistuttu kehittämään parantavaa lääkettä.Arja Lento / YLE

Osa meistä tunnustaa omaavansa valikoivan muistin. Muistissa on hyvää ja pahaa, ja kun muistikuvia - muistoja - vertailee, huomaa että osa muistoista on selvästi kultaantunut.

- Yleensä mukavia asioita on helpompi muistaa ja ne kurjat asiat helposti kultaantuvat. Ilman tälläisiä muistiin liittyviä defenssimekanismeja emme selviytyisi elämässä, sanoo Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen kehittämispäällikkö Minna Huhtamäki-Kuoppala.

Puolustuskeinoja on monenlaisia kuten esimerkiksi järkeistäminen, huumorilla suhtautuminen ja valikointi. Muistot joihin liittyy voimakkaita tunteita pysyvät myös muistissa voimakkaammin ja ovat sieltä helpommin mieleen palautettavissa.

Täydellinen muistamattomuus harvinaista

Joskus voi kuulla jonkun toteavan, ettei henkilö vaikkapa muista mitään kouluajastaan. Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen Minna Huhtamäki-Kuoppalan mukaan silloin täytyisi jo olla kyse esimerkiksi täydellisestä amnesiasta, joka olisi syytä tutkia. Harvoin kukaan voikaan muistaa mitä tapahtui kouluaikana tiettynä päivänä ja tiettynä vuotena.

- Silti joku voi muistaa vaikkapa miltä tuntui istua koulun ruokasalissa, millaisia opettajat olivat ja mitä tapahtumia koulussa sattui. Jokainen muistaa ihan varmasti jotain, sanoo Huhtamäki-Kuoppala.

Jos ei todellakaan omaa mitään muistoja on syytä huolestua. Esimerkiksi voimakkaan oman torjunnan aiheuttamaan muistamattomuuteen voi hankkia psykologin apua.

Muistoja voi herätellä

Muisto voi palata mieleen monenlaisista asioista. Esimerkiksi äidiksi tuleminen saattaa palauttaa mieleen omia lapsuusmuistoja. Myös erilaiset assosiaatiot voivat tuoda mieleen muiston ja tunteen.

- Jollekin keltainen väri voi muistuttaa sitruunasta, josta ei pidä, toiselle se on mukava kesän väri ja kolmannelle keltainen tuo mieleen vaikkapa ensimmäisen auton ja nuoruusajan.

Muistaminen on hyvin yksilöllistä.

Vanhemmiten usein muistellaan

Vanheneminen saa monet muistelemaan varta vastenkin mennyttä. Elämäntarinan kertaaminen on tärkeää, sillä tarinoiden ja tapahtumien kautta me luomme persoonaamme ja ikääntyessämme myös eheytämme omaa "tarinaamme".

Vanhemmaksi tullessamme tieto ja kokemus lisääntyvät. Muistelu on kokemuksen jakamista toisille ja samanikäisten kanssa muistelu voi lisätä yhteenkuuluvuutta.

- Vanhojen muistelu on elämää, jota haluamme kerrata, muistuttaa Huhtamäki-Kuoppala.

Aivojumppaaminen kannattaa

Ristikot, sudokut, palapelit ja käsityöt ovat hyviä muistin virkistäjiä. Samoin lukeminen, laulaminen, musiikki tai liikunta auttavat.

- Tärkeää on käyttää monia keinoja. Ikäihmiselle esimerkiksi kotona tehtävät tuolijumpat tai kotityöt ovat hyviä, sillä ne aktivoivat aivoja liikesarjoillaan.

Lisävinkkeinä muistiterveydestään huolehtivalle myös seuraavat ohjeet:

Vältä kolhuja, syö terveellisesti ja liiku riittävästi. Yksitoikkoisen työn tekijän kannattaa jumpata aivoja ja aivotyön tekijän lepuuttaa aivojaan riittävästi.

Ja vielä kun nukkuu riittävästi, niin kyllä aivot tykkäävät!

Lähteet: YLE Pohjanmaa