Heinijärven suojelu yhdistää koko kulmakuntaa

Kun varsinaista kyläyhteisöä ei ole, lähijärven suojelu kerää asukkaat ja mökkiläiset yhteen. Kimppakehukisan voittaja Heinijärven suojeluyhdistys toimii aktiivisesti muun muassa tulvavesien hillitsemiseksi ja vedenkorkeuden vaihtelun rajoittamiseksi.

tulvat
Marja Mäkelä ja Reijo Stevander
Marja Mäkelä ja Reijo Stevander tekevät ahkerasti töitä mökkijärvensä suojelemiseksi.YLE / Nina Keski-Korpela

Heinijärven suojeluyhdistys räppäsi itsensä Kimppakehukilpailun voittajaksi kesällä. Räpesitys nähdään vielä kertaalleen Tammelan kunnantalolla Mikaelin tapahtumassa 30. syyskuuta. Muuten järven puolesta tehdään työtä parissakin eri hankkeessa. Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja, espoolainen Marja Mäkelä on mökkeillyt rakkaalla Heinijärvellä jo vuosia.

- Meikäläiselle kaupunkilaistaustaiselle tämä oli yllättävää huomata, miten luonto ja luonnon lähellä eläminen saa ihmisen muuttumaan aika tavalla. Minutkin, kärsimättömän ihmisen, luonto on opettanut pysähtymään.

Myös yhdistyksen järvenpääläinen varapuheenjohtaja Reijo Stevander viettää paljon aikaa mökillä.

- Nyt kun olen ollut pari vuotta eläkkeellä, niin aika kuluu nopeasti kaikenlaisessa aherruksessa. Järvi ja veneily ovat tärkeä osa kesämökkeilyä, hän kertoo.

Marja Mäkelää harmittaa järven tilassa eniten kaksi asiaa.

- Meillä on kaksi isoa ongelmaa: rehevyys eli kun loppukesällä käy uimassa on mentävä sen jälkeen suihkuun kun on mudan peitossa, ja toinen on valtaisa vedenkorkeuden vaihtelu. Kevättulvan aikaan huhtikuussa järven pinta on 80 senttiä korkeammalla kuin nyt matalimpaan aikaan.

Reijo muistuttaa vedenkorkeuden heilahtelujen turvallisuusnäkökulmasta: ei ole harvinaista, että veneillessä ilmestyy yllättävä uusi karikko sinne, missä aiemmin ei ole näkynyt mitään.

Yhtä köyttä -yhdistyshenkeä

Järven rannalla on reilut 60 rantakiinteistöä ja vakiasukkaat päälle - millainen on porukan yhteishenki?

- Minusta tässä on yhteishenki lisääntynyt, en tiedä onko se yhdistystoiminnan takia vai muusta syystä. Kun normaali kylä ja kyläyhteisö puuttuu, niin tämä on yksi tapa kerätä porukkaa yhteen. Porukka on todella mahtavaa, se saa tosi paljon aikaan ja uhraa aikaa eikä säästele vaivojaan, yhteishenki on tosi hyvä, kehuu Marja Mäkelä.

Järven hyväksi on tehty jo paljon ja hommat jatkuvat edelleen.

- Ensi vuosina tehtiin kartoituksia järven tilasta, Lammin biologinen asema teki kartoituksen vesistä, kasveista ja kaloista. Aika nopeasti kunnassa päätettiin lähteä Luoteis-Tammelan vesistöhankkeeseen, se on yhä käynnissä ja suunnitelmia on tehty. Nyt hanke on päätymässä pohjapadon rakentamiseen Heinijoen suulle.

- Seuraavia hankkeita on tulossa, Pohjois-Tammelan vesistöhanke lähti jo liikkeelle, sen tarkoitus on rakentaa pohjapato ja suitsia yläpuolisia tulvavesiä, kertoo Mäkelä.

Lupahaku on lähdössä käyntiin ja jatkoaikataulu riippuukin luvan käsittelystä.

Lähteet: YLE Häme / Nina Keski-Korpela