1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. päärynät

Vieraat omena- ja päärynälajikkeet menestyvät vaihtelevasti

Kuopiolaisessa koepuutarhassa on saatu uutta tietoa omena- ja päärynälajikkeiden menestymisestä Suomen oloissa. Nyt viidettä vuotta toimivalla tarhalla kasvaa yli 400 erilaista hedelmäpuulajiketta. Tutkijat selvittävät miten eri lajikkeet selviävät Suomen talvista ja kestävät kasvitauteja.

päärynät
Omenoita Pellesmäen koetarhalla Kuopiossa.
YLE / Antti Karhunen

Tutkija Harri Kokko seuraa tarkasti Pellesmäen hedelmäpuutarhaa. Nyt viidettä vuotta kasvavassa tarhassa on noin 1200 eri puuta. Eniten on omenalajikkeita, peräti 350. Päärynälajikkeita on 50 ja lisäksi on luumua- ja kirsikkaa. Vuodet ovat näyttäneet, että osa puista ei kestä Suomen kovaa talvea.

- Havaintojemme mukaan kaikkein hankalimpia monille lajikkeille ovat olleet myöhäiset syksyt ja talvien kovat pakkaset. Myös aikaiset keväät kiusaavat joitakin lajikkeita, sillä tuolloin ahava iskee helposti puihin, kertoo tutkija Harri Kokko Itä-Suomen yliopistosta.

Pellesmäen koetarha on tiettävästi maailman pohjoisin näin laaja koeala. Taustalla on yksityinen yhtiö Ruokamarja Oy ja muutaman hengen talkooporukka. Tarhan perustamisessa auttoi Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen (KLYY) stipendi. Tarhassa on lajikkeita ympäri maailmaa.

Päärynät ovat yllättäneet myönteisesti

Päärynäpuut ovat kestäneet pakkasta odotettua paremmin. Asiatuntija arvioi, että kaupalliseen tuotantoon päärynästä ei kuitenkaan meillä ole.

- En usko päärynän ammattimaiseen tuotantoon näillä leveysasteilla ellei ilmasto sitten huomattavasti muutu. Näistä päärynälajikkeista muutama sopii kyllä taatusti kotipuutarhoihin, toteaa Harri Kokko.

Koetarhan kokemuksista tehdään jatkossa tarkat raportit. Tuloksista voi olla hyötyä kotipuutarhureille. Tuoreet tiedot eri lajikkeista ovat hyödyllisiä myös omenan ammattituottajille. Osa lajikkeista on jalostettu kestämään omenarupea.

- Rupiresistentit lajikkeet ovat mielenkiintoisia. Ne sopivat hyvin ammattitarhoihin, sillä niissä ei tarvita torjunta-aineita ollenkaan, kertoo tutkija Harri Kokko.

Lähteet: YLE Savo / Jukka Eskanen

Lue seuraavaksi