Sarjan pääideoija, näyttelijä Ivo Uukkivi on tarttunut ajankohtaiseen teemaan, josta ei puutu draaman aineksia. Aina kun virolainen siirtyy Suomeen töihin, vaikuttaa se monien ihmisten elämään. Lähtö ja pitkät poissaolot kotipiiristä katkaisevat usein ystävyyssuhteet sekä kolhivat perhe- ja parisuhteita.
Jokaisella oma lähtötarinansa
- Tarkastelemme tätä vakavaa asiaa huumorin ja tragikomiikan kautta sydämellisesti. Pääosissa on neljä eri ikäluokkaan kuuluvaa miestä. Heidän Suomeen menonsa taustalla ovat eri syyt. Esimerkiksi alle 40 -vuotiaan kaverin niskaan hengittää jäätävästi pankki, joka karhuaa konkurssiin menneen mainostoimiston perustamiseen otettua lainaa, kertoo ohjaaja Ergo Kuld.
Laajempaan virolaisen yhteiskunnan muutosteemaan liittyy nelikön vanhin, jolla oli jo 90 -luvulla vaikeuksia siirtyä neuvostomallisesta yhteiskunnasta markkinatalouteen. Myös tämä seikka aiheuttaa jännitteitä virolaisten siirtotyöläisten pienyhteisössä.
Viru-hotellin rakentaja
Näyttelijä Asko Sahlman esittää sarjassa suomalaista työnantajaa, joka on virolaisten tekijöiden mukaan suomalaisen miehen perustyyppi. Hän on suorasanainen ja erityisen tarkka rahan käytössä. Siksi hän hankki myös hirsimökkinsä rakentajat Virosta.
- Pienipalkkaisten heimoveljien on tehtävä välillä sellaisiakin töitä, jotka tekee normaalisti kone, sanoo Kuld.
Suomalaisella palkanmaksajalla on henkilökohtainen haave päästä vielä joskus elämään herroiksi Viru -hotelliin, jota hän itse oli rakentamassa 70 -luvun alussa. Sieltä juontaa juurensa myös otteissaan ailahtelevan työnantajan auttava vironkielen taito.
Vierailevia tähtiä
Sarjaa kuvataan syksyn aikana sekä Virossa, että Suomessa. Pääosan esittäjien lisäksi jaksoissa nähdään vierailijoita, joista yksi on Tartossa vaikuttava suomalaiskirjailija Mika Keränen.
Kalevipojat -sarja on herättänyt ennakkoon kovasti kiinnostusta, sillä käytännössä jokainen virolainen tuntee vähintään yhden Suomessa työskentelevän maanmiehensä- tai naisensa. Suomessa ansaitsee leipäänsä arviolta noin 40 000 virolaista ja heidän määränsä on kasvussa.
Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Risto Vuorinen, Tartto
