Länsimailta rahallisia kannustimia metsiään suojeleville köyhille maille

Metsiään hiilinieluiksi säästäville kehitysmaiden asukkaille kehitellään rahallisia kannustimia. Yksi laajimmista kokeiluista kannustimien luomiseksi toteutetaan aasialaisessa Nepalissa. Tässä Ympäristöjärjestö WWF:n hankkeessa metsät ja niiden hiilimäärät kartoitetaan suomalaisella tekniikalla.

Kotimaa
Savua nousee hakatusta maisemasta.
Hävitettyä metsää Narokin lähellä Keniassa. Lähes kolmannes 400 000 hehtaarin laajuisesta Mau-metsästä on viimeisten parin vuosikymmenen aikana tuhottu.Stephen Morrison / EPA

Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsillä on tärkeä rooli. Tämän vuoksi länsimaat ovat luvanneet ilmastoneuvotteluissa maksaa korvausta köyhille maille, jos ne jättävät metsiään hakkaamatta.

Mekanismia tähän kehitellään piloteilla, joista yksi suurimmista on Maailman Luonnonsäätiön hanke Nepalissa. WWF on saanut siihen 30 miljoonaa dollaria Yhdysvaltain kehitysapuvirastolta.

Yhdysvaltain WWF:n tutkimusjohtaja Eric Dinerstein kertoo, että Nepalin projekteilla on monta tavoitetta samanaikaisesti: metsien suojelu ja kannusteet paikallisille ihmisille, jotta nämä haluaisivat suojella sekä metsiä että villieläimiä.

- Paikallinen väestö saa toimeentuloa siitä, että metsät kasvavat ja että siellä on toisaalta tiikereitä ja tiikereiden varjossa monia muitakin lajeja. Ja toisaalta sitten kasvava metsä sitoo hiiltä ilmakehästä, josta saadaan sitten YK:n REDD-ohjelman mukaisesti kompensaatio tämän metsien sitoman hiilen määrän mukaan, Tuomo Kauranne, metsien mittaamisesta vastaavan Arbonautin toimitusjohtaja tarkentaa.

Metsät ja hiilimäärät kartoitetaan suomalaisella tekniikalla

Suomalaisten panos on tuottaa erittäin tarkkaa tietoa Nepalin metsiin sitoutuneista hiilitonneista. Alue kattaa lähes puolet Nepalin metsistä. Sen todentaminen, että metsien hiilivarasto todella säilyy, onkin yksi suurimmista ongelmista korvausmekanismin kehittämisessä.

Toinen on se, kuka kehitysmaissa metsät oikeastaan omistaa, eli kenelle korvaukset maksetaan. Nepalissa on jo paljon paikallisten ihmisten omistamia yhteismetsiä.

Toimitusjohtaja Tuoma Kauranteen mukaan onnistuneenkin pilotin jälkeen käytännön ongelmia riittää korvausten maksamisessa.

- Miten tämä raha hallinnoidaan, miten hoidetaan maksuliikenne, minkälaisia kompensaatioita maksetaan, ja tietenkin nykyaikana Euroopan ja Yhdysvaltain talouskriisikin tulee vaikuttamaan siihen, Kauranne sanoo.

Koli Forum esitti kaksi teesiä hyvinvoinnin uusiksi mittareiksi.

Ensimmäisessä teesissä bioekonomiaa ehdotetaan kestävän kilpailukyvyn ajuriksi. Toisessa teesissä korostetaan koulutusta ja kuluttajan tarpeiden ymmärtämistä innovaatioiden synnyssä.

Hankkeesta kerrottiin perjantaina Koli Forumissa, Lieksassa. Koli Forum kokoaa joka toinen vuosi yhteen eurooppalaisia huippuvaikuttajia hakemaan linjauksia, jotka ottavat huomioon luonnonvarat.

Lähteet: YLE Uutiset/ Kaija Kervinen