Ingarskilanjoen taimenkanta saatiin elpymään rauhoituksilla

Meritaimenta suojellaan rauhoittamalla jokisuita kalastukselta. Luonnonvaraiset taimenkannat ovat vaarassa hävitä vedenlaadun huononemisen ja kalastuksen takia. Inkoossa Ingarskilanjoen taimenkanta on saatu elpymään istutusten ja kalastusrajoitusten ansiosta.

luonto
Kaksi taimenen poikasta haavissa.
Tutkimuskalastukset paljastavat, että nyt taimen lisääntyy joessa.YLE
Kaksi taimenen poikasta haavissa.

Inkoon Ingarskilanjoella on saatu rohkaisevia tuloksia luonnonvaraisen taimenkannan elvyttämisestä. Vielä kymmenisen vuotta sitten lisääntyminen oli vain satunnaista. Tämän jälkeen jokeen tehtiin tuki-istutuksia ja kalastusta rajoitettiin. Tutkimuskalastukset paljastavat, että nyt taimen lisääntyy joessa.

- Joki on pieni, ja sillä on melko pieni merkitys koko Suomenlahden taimenkannalle. Arvo kuitenkin piilee siinä, että täällä on aito luonnonvaraisesti lisääntyvä kanta, toteaa tutkija Ari Saura Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Ingarskilanjoella paikallinen kalastusalue on tehnyt suoraviivaisen rauhoituksen taimenkannan elvyttämiseksi. Kaikki taimenen kalastus on kielletty vuoden ympäri. Myös jokisuussa kalastus on kielletty elokuusta joulukuuhun. Näin estetään kudulle nousevien kalojen pyynti.

Samankaltaisia rauhoituksia kokeillaan nyt myös Merikarvianjoella ja Koskenkylänjoella. Uudenmaan ELY-keskuksessa kalataloudesta vastaava ryhmäpäällikkö Markku Marttinen korostaa, että juuri paikallisilla kalastusrajoituksilla saataisiin hyviä tuloksia aikaan.

- Kaikkien meritaimenjokien suihin pitää saada pysyvät rauhoitukset. Rauhoituksen voisivat tehdä kalastusalueet ELY-keskukset tai Maa- ja metsätalousministeriö, hän toteaa.

Marttinen arvioi myös, että meritaimenen alamittaa pitäisi nostaa nykyisestä 50 sentistä ja rajoittaa vapaa-ajankalastajille myönnettävien verkkolupien määrää. Hänen mukaansa suojelumääräyksiä olisi syytä kirjata parhaillaan uudistettavaan kalastuslakiin.

Ingarskilanjoella päätöksen rauhoituksesta on tehnyt Inkoon kalastusalue. Sen puheenjohtaja Henrik Holmberg kertoo, että paikalliset ihmiset eivät ole valittaneet jokisuun ja joen kalastusrajoituksista. Hän uskoo, että paikalliset ihmiset haluavat suojella taimenta, joten hallinnon ei tule sanella määräyksiä.

- Kun päätökset tehdään paikallisella tasolla ja ihmiset pääsevät vaikuttamaan niihin, rajoituksia ymmärretään ja noudatetaan paremmin, hän perustelee.

Vielä ei tiedetä, missä muodossa vaelluskalakantojen suojelusta säädetään tulevassa kalastuslaissa. Esimerkiksi Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö on esittänyt, että lakiin tehtäisiin vaelluskalakantoja koskeva osio. Sääntöjä pohditaan parhaillaan työryhmissä, ja lakiesitys on määrä tuoda eduskuntaan vaalikauden puolivälissä. Uusia keinoja kaivataan kipeästi, sillä viime vuonna mereen vaeltavat luonnonvaraiset taimenkannat luokiteltiin äärimmäisen uhanalaisiksi.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen