"Homokeskustelu Suomessa oudolla alueella"

Ylihuomenna ensi-iltansa saava Kansallisteatterin musiikkifarssi Homo! Outojen ooppera tavoittelee yleisöksi tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole juuri ajatelleet homojen oikeuksia. Ohjaaja Pirkko Saision mielestä homokeskustelu Suomessa on ollut väärillä raiteilla.

Ylen aamu
Pirkko Saisio
Kansallisteatterin musiikkifarssi Homo! on yksi teatterisykyn puheenaiheista. Pirkko Saision kanssa keskusteltiin hänen käsikirjoittamastaan ja ohjaamastaan näytelmästä.

Keskustelu homojen oikeuksista on Saision mukaan oudolla alueella, koska päävastustajana on aina pieni fundamentalistinen kristittyjen joukko. Muita tahoja, jotka ovat estäneet tai jarruttaneet homojen oikeuksia, on vaikeampi tavoittaa.

- Niinpä me sitten keskustellaan Mooseksen ensimmäisen kirjan ja Paavalin kirjeiden perusteella, jotka todennäköisesti ovat suurimmalle osalle suomalaisia aika etäisiä, Saisio sanoo.

Tämä näkyi myös viimesyksyisessä TV2:n Homoillassa, joka aiheutti erovyöryn kirkosta. Saisio näki kohua herättäneessä ohjelmassa myös edistyksen merkkejä muutamaa vuotta aikaisemmin järjestettyyn keskusteluohjelmaan verrattuna.

- Nyt heterot ensimmäistä kertaa joukkovoimaisesti otti kantaa homojen oikeuksien puolesta, ja se innosti tietysti myös tämän näytelmän kirjoittamista.

"Homot ovat olleet kilttejä"

Keskiviikkona ensi-iltansa saavassa musiikkifarssissa radikaalit homot muodostavat oman valtion. Saisio kertoo, että homoliikkeessä on todellisuudessakin pieni joukko, joka käy tämäntyyppistä keskustelua internetissä.

Saisiolle itselle olennaista oli huomata, että homot ovat aina kiltisti pyrkineet integroitumaan yhteiskuntaan.

- Se on ollut aina itsestään selvää mullekin. Me halutaan olla osa tätä yhteiskuntaa siten, että meillä on täydet kansalaisvelvollisuudet, niinkuin jo onkin, mutta myös täydet kansalaisoikeudet, mitä ei vielä ole.

Saision sanoo, että ajatus omasta valtiosta on tietysti lapsellinen. Se tuli kuitenkin mukaan näytelmään, koska hän halusi osoittaa, että on joukko homoja, jotka eivät enää jaksa olla kilttejä ja taipua heteronormatiivisen yhteiskunnan lainsäädäntöön.

Saisio toivoo, että näytelmä tavoittaa niitä katsojia, joille homojen oikeustaistelu ei ole niin tuttu asia.

- Teatterin paradoksi tahtoo olla se, että sinne hakeutuu samanmielisiä ihmisiä. On suuri haaste saada yleisöksi niitä tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole vielä kovin paljon ajatelleet näitä asioita.

Lähteet: YLE Uutiset