Voiko julkisista kirjoituksistaan sanoutua irti?

Kun perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kertoo valinneensa kirjoitukseensa tietyn tyylilajin, mitä se käytännössä tarkoittaa? Pystyykö sanojen taakse piiloutumaan huumorin varjolla, vai onko kirjoitukset tulkittava siten, että niillä on aina joku päämäärä? Kolme tutkijaa kommentoi kansanedustajan puheopin tavoitteita.

Kotimaa
Jussi Halla-aho vastaamassa toimittajien kysymyksiin saapuessaan.
Jussi Halla-aho vastasi toimittajien kysymyksiin saapuessaan perussuomalaisten ryhmäkokoukseen 15. syyskuuta.YLE

Tampereen yliopiston historioitsija Jussi Jalonen on havainnut Suomen ilmapiirissä oikeistoradikaalia liikehdintää. Hän näkee sitä myös kokoomusnuorten riveissä. Halla-ahoa Jalonen pitää poliittisena radikaalina, joka ei ole koskaan piilotellut mielipiteitään. Siksi hän hämmästyikin suuresti, kun Halla-aho erotettiin kahdeksi viikoksi perussuomalaisten riveistä.

- Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitenkä se Timo Soini nyt niin suuttui. Hän on aina kutsunut perussuomalaisia kansanliikkeeksi. Kansanliike on aina osiensa summa. Jussi Halla-aho on yksi perussuomalaisista, jonka mielipiteet on hyväksytty aiemmin. Miksei hänen arvomaailmaansa puitu ennen vaaleja, Jalonen kysyy.

Jalonen kertoo Isossa-Britanniassa tehdyistä tutkimuksista, joiden mukaan median ja poliitikkojen viljelemän muslimivihamielisen puhetavan lisääntymisen ja muslimien vastaisten viharikosten välillä on havaittu selvä yhteys. Toisin sanoen, mitä enemmän uutisissa ja politiikassa kirjoitetaan muslimien vaarallisuudesta, sitä todennäköisempää on, että myös väkivallattoman muslimiväestön enemmistön edustajat joutuvat viharikosten uhriksi.

Jalonen sanoo, että Halla-ahon kirjoitukset ovat kanavoituja kansainvälisiltä kentiltä, mutta päivitettyjä suomalaiseen yhteiskuntaan.

- Halla-aho esiintyy eräänlaisena islaminuskoa kohtaan tunnetun pelkuruuden apostolina. Huolestuttavaa on se, että monitulkintaiset tekstit saattavat lisätä arkipäivän ennakkoluuloja ja kiristää suhtautumista vähemmistöjen edustajiin.

Sanoista tekoihin?

Itä-Suomen yliopiston sosiologi Vesa Puuronen on havainnut suomalaisen vihakirjoittelun kohdistuvan nimenomaan maahanmuuttajiin ja ihmisiin, jotka puolustavat ihmisoikeuksista lähtevää maahanmuuttopolitiikkaa. Vihakirjoitteluksi Puuronen määrittelee sellaisen, josta on löydettävissä kiihottaminen tiettyä kansanryhmää kohtaan.

- Suurin osa nettikirjoituksista on harkitsemattomia, mutta niiden kohdalla pitää ottaa huomioon se, että kirjoitukset voivat rohkaista väkivaltaiseen toimintaan, Puuronen sanoo.

Jalonen ei koe Halla-ahon lietsovan kirjoituksillaan ihmisiä suoraan toimintaan, mutta historioitsija sanoo, ettei kansanedustaja ole piilotellut pelkoaan islamia kohtaan. Vesa Puuronen ei myöskään usko, että netissä aktiiviset kirjoittajat – muutkaan kuin kansanedustajat – itse syyllistyisivät väkivaltaisiin tekoihin, mutta hän pitää mahdollisena, että esimerkiksi Norjan verilöylyn kaltainen tragedia voisi tapahtua myös Suomessa.

- Norjan ja Suomen poliittinen tilanne on hyvin samankaltainen. Lisäksi meillä on ollut kaksi koulusurmaajaa, joista toisella oli taustalla ideologisia lähtökohtia. Vaikka aselaki on tiukentunut, aseita haluavat voivat yhä saada niitä haltuunsa, Puuronen toteaa.

Jussi Jalonen ei pidä yksittäistä terroritekoa pahimpana uhkana.

- Suurin ongelma on siinä, että annetaan avoimen vihamielisten näkemysten valtavirtaistua ja muodostua myöhemmin hyväksyttäväksi. Suomessa tuntuu olevan ongelmana, ettei haluta käydä käsiksi niihin aatteisiin ja arvoihin, jotka piilevät sanojen taustalla, Jalonen sanoo.

Jalosen mielestä maahanmuuttokriittisille mielipiteille on annettu suhteettoman suuri painoarvo fanaattisesta näkökulmasta huolimatta. Sosiologi Vesa Puuronen on samoilla linjoilla.

- Suomen sisusta istuu neljä edustajaa perussuomalaisten riveissä. Minusta on oudoksuttavaa, että poliittinen puolue legitimoi ääriliikkeiden jäsenten mielipiteet ja mahdollistaa heidän pääsynsä eduskuntaan ja valiokuntien puheenjohtajiksi.

Miten retoriikka toimii?

Suomen akatemian tutkijatohtori Inari Sakki on tutkinut kuuden suomalaisen eduskuntaan valitun Nuivan vaalimanifestin allekirjoittaneen kansanedustajan blogikirjoituksia, joista yksi on torstaina 15. syyskuuta määräajaksi erotettu Halla-aho. Kymmenien eri retoriikan oppien mukaisesti tarkasteltuna kirjoituksista on löytynyt selkeä päämäärä.

- Retoriikka pyrkii aina tietyn yleisön suostutteluun ja vakuuttamiseen, ja Halla-ahon teksteistä löytyy helposti retoriikan tavoite, Sakki kertoo.

Retoriikan käytössä Halla-aho on taitava. Maahanmuuttokriittisten blogikirjoittajien teksteistä on löydettävissä voimakkaita viholliskuvia ja tiukkaa rajanvetoa ”meidän” sekä ”muiden” välillä. Blogikirjoituksissa esiintyvät ”muut” ovat islaminuskoisia miehiä sekä yhteiskunnan sisältä vaikuttavia naisia, jotka teksteissä esiintyvät nimillä: ”kukkahattutädit”, ”telaketjufeministit” ja ”vasemmistolaiset marxistit”. Kirjoituksissa myös esimerkeillä on vahva rooli.

- Halla-aholle ominaista on tilastojen käyttö. Blogeista on löydettävissä yksittäisiä esimerkkejä, joista tyypillinen on raiskaustapaus, jota käsitellään hyvin yksityiskohtaisella tavalla. Nämä yksityiskohdat siirretään sitten yleisiin maahanmuuton ongelmiin.

Sakki on havainnut Halla-ahon provokatiivisten ääri-ilmaisujen ja uusien kielikuvien värittämän retoriikan hallitsevan koko Suomessa käytävää maahanmuuttokeskustelua.

Ovatko ääriliikkeet uhka Suomessa? Mikä johti joukkosurmaan Norjassa ja nuorisomellakoihin Lontoossa? Studiossa nuoria poliitikkoja ja aktivisteja. A2 Teeman Vihailta-keskustelu tiistaina 20.9., klo 21.00, TV2.

Lähteet: A2 / Marika Honkatukia