Tutkija: Useat terroristijärjestöt ovat olleet läsnä Suomessa

Keskusrikospoliisi kertoi viime viikolla aloittaneensa Suomen ensimmäisen terrorismiepäilyn esitutkinnan. Ylen Aamu-tv:ssä vieraillutta tutkijaa uutinen ei yllättänyt. Anssi Kullbergin mukaan Suomessa on vuosien varrella ollut useiden radikaalijärjestöjen edustajia.

Kotimaa
Anssi Kullberg
Keskusrikospoliisi on kertonut, että se on aloittanut ensimmäistä kertaa terrorismirikoksiin liittyvän esitutkinnan. Minkälainen terrorismin uhka on Suomessa tällä hetkellä? Tutkija Anssi Kullberg vieraili Aamu-tv:ssä.

- Tämä on vain osa sitä kaikkea, mitä Suomessa on tapahtunut, Kullberg sanoo KRP:n tutkintaan viitaten.

Kullberg julkaisee ensi kuussa terrorismia ja Suomea käsittelevän kirjan.

- Laskin kirjaa varten erilaisten vihjeiden ja muiden tietojen perusteella, että kylmän sodan jälkeisenä aikana Suomessa on ollut 14 sellaisen radikaalijärjestön läsnäolo, joka on tehnyt terrori-iskun jossain päin maailmaa, hän toteaa.

Vaikka Suomessa on Kullbergin mukaan ollut edustajia ainakin Japanin punaisesta armeijakunnasta ja Abu Nidal -ryhmästä, täällä ei sodan jälkeisenä aikana ole tehty terroristi-iskua.

- Meitä on suojellut ja suosinut se, että olemme pieni tekijä kansainvälisessä politiikassa. Ja esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna meillä on pieni ulkomaalaisväestö. Se vaikuttaa kansainvälisen terrorismin muotoihin.

Kullbergin mukaan Suomella on ollut myös onnea. Hänen mukaansa Suomi jäi kuin vahingossa sivuun Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa koetelleesta profeetta Muhammedin pilakuvakohusta.

- Muutama ryhmä täälläkin niitä kuvia julkaisi. Mutta terroristi-iskuun ei riitä, että jokunen ihminen suuttuu. Siihen vaaditaan kylmää laskelmointia ja harkittua toimintaa. Se raja ei tunnu Suomessa vielä ylittyneen. Terroristinen toiminta suuntautuu ulkomaille, vaikka täällä asuukin henkilöitä, jotka siihen toimintaan osallistuvat, Kullberg pohtii.

Suomessa vältetään terrorismi-sanan käyttöä

Anders Behring Breivik tappoi heinäkuussa Norjassa 77 ihmistä Utöyan saarella ja Oslon hallintokorttelissa. Joukkosurmaajan teosta on puhuttu terrorismina. Suomessa sanaa ei ole veritekojen yhteydessä vielä käytetty. Tutkijan mukaan sanaa pyritään välttämään julkisessa keskustelussa, jotta iskuille ei annettaisi liikaa huomiota.

- Kun jokin isku nimetään Suomen ensimmäiseksi terrori-iskuksi sodan jälkeisellä ajalla, siinä ylitetään tietty kynnys. Ehkä se on myös sanana meille liian voimakas. Meillä on kulttuurinen taipumus vastustaa liian voimakkaina pidettyjä asioita. Ehkä siksi puhumme kouluampumisista ja esimerkiksi Myyrmannin iskusta, Kullberg miettii.

- Toisaalta Breivikin osalta oli kyse sellaisesta tapauksesta, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tulkita se yksiselitteisesti terrorismiksi, hän lisää.

Lähteet: YLE Uutiset