Laulu on politiikkaa

Laululla ja musiikilla on kautta historian ollut useita merkityksiä niin ihmisille kuin vallanpitäjille. Musiikki on ollut useiden paineiden alaisena ja toimii edelleenkin poliittisena kannanottona.

laulaminen
Antti Vihinen ja Maija Pietikäinen
YLE / Tea Manninen

Lahtelaisen Maija Pietikäisen väitöskirja "Laulu ja amor mundi: tutkimus laulusta eräänä maailmasta huolehtimisen perusaktiviteettina" tarkastettiin Jyväskylässä syyskuun alussa. Väitös käsitteli laulun, vallan ja väkivallan välisiä raja- ja kosketuspintoja.

Laulu on Pietikäisen mukaan ihmisen keino kertoa itsestään, kokemuksistaan ja maailmasta. Lisäksi laululla on monia muita merkityksiä.

- Lauluun liittyy ruonouden ja musiikin kaksoiskieli ja siinä välittyy ainutkertainen ihmisääni, joka on merkittävä, vaikuttava ja potentiaalinen.

Klassisessa musiikissa on aina ollut omat kulttuuriset ääni-ihanteet ja auktorisoidut laulumenetelmät.

- Sointi ja ääni-ihanteet ovat osa klassisen musiikin estetiikkaa. Pop-, rock- ja folk-musiikki eivät ole yhtä tiukkaan rajaavia, mutta on sielläkin tietyt ihanteet ja tavat, Pietikäisen väitöstilaisuudessa opponenttina toiminut Antti Vihinen kertoo.

- Esimerkiksi Juice Leskinen ei koskaan laulanut hyvin, vaan aina väärin, mutta hän on silti omien laulujensa ainutkertainen tulkki, eikä kukaan muu voi tulkita niitä samalla tavalla.

Musiikille luodaan paineita

Valtakeskukset ovat kautta historian luoneet paineita musiikkiin ja lauluun.

- Katoliset paavit eivät välillä antaneet naisten esiintyä missään, ja bel canto -lauluun tuli mukaan julma kastraatiolaitos. Richard Wagnerin kehittämässä laulutavassa tuli selvästi esille saksan kielen vahva painostus ja asema. Musiikki on myös aina ollut taloudellisten tekijöiden ristipaineessa, Pietikäinen listaa.

Nykypäivänä rock- ja pop-musiikki ovat lähinnä kaupallisuuden paineessa.

- Siinä on yhteiskunnan ristipaine, sen potentiaali ja luomisvoima. Ja jos ei ole käytössä apurahaa, niin on oltava todella kekseliäs, että saa omasta musiikistaan tehtyä sellaiseksi, että ihmiset tykkäävät siitä ja haluavat ostaa sitä, Vihinen pohtii.

Laulu on poliittinen kannanotto

Musiikki ja laulu ovat Vihisen ja Pietikäisen mielestä aina tavalla tai toisella poliittista tai yhteiskunnallista kannanottoa.

- Siinä mielessä se on poliittista, että politiikassa ihminen astuu julkiseen tilaan puhuvana vuorovaikutteisena olentona. Jos politiikkaa tarkastellaan näin laajasti, niin laulu on yksi ihmisen tapa astua julkiseen tilaan, Pietikäinen kertoo.

- Sitä voi pohtia, millainen tila tai reviiri laulamalla valloitetaan, ja mikä on sopivaa ja mikä ei, Vihinen kertoo.

- Laulussa ja musiikissa kyseenalaistetaan yhteiskunnan rajoja ja tabuja, joten siinä mielessä laulu ja musiikki aina poliittista!