Hallit ja merimetsot ammattikalastajan harmina

Hallit ja merimetsot hakevat osan ravinnostaan kalastajien pyydyksistä. Ammattikalastaja Eero Tommola kertoo menettävänsä syksyllä puolet kaloistaan halleille.

luonto
Kalastaja Eero Tommola menettää syksyisin puolet kaloistaan halleille.YLE / Kirsi Partanen

Eero Tommola kalastaa ammatikseen Virolahden edustalla. Halli eli harmaahylje on tuttu näky verkonlaskua tehdessä. Hallit syövät Tommolan kalat ja tekevät reikiä verkkoihin.

- Joka kalasta jonka se vie, jää myös reikä verkkoon. Halli syö kirjolohet, siiat, hailit ja nykyään myös kuhat, Tommola kertoo.

Toinen päänvaiva hänellä on merimetsot. Merimetso käy verkoilla keväisin nokkimassa kaloja, rikkomassa verkkoja ja karkottamassa saalista verkkoalueelta.

- 2000-luvun alussa tuli ensimmäiset, nyt se on jokakeväinen ilmiö.

Merimetso aiheuttaa pahimmat tappiot toukokuun alussa, halli loka-marraskuussa. Kalastajat saavat pitää saaliinsa talvella, jolloin verkot ovat turvassa jään alla.

Keväällä paukuttelemaan

Kalastajan mahdollisuudet taistella hallia ja merimetsoa vastaan ovat rajalliset. Merimetso on rauhoitettu, mutta lupia sen karkotukseen myönnetään. Hallia vastaan myönnetään myös ampumislupia.

- Olen juuri saanut metson karkotusluvan. Hallin ampumisluvan saa sitten kaudella.

Tommola on aiemmin päästänyt ahdingossa olleita merimetsoja verkoista vapaaksi. Merimetsojen tappaminen ei ole jatkossakaan sallittua.

- Kohti ei saa ampua, mutta kyllä minä ensi keväänä menen sinne paukuttelemaan tai otan ainakin pyssyn mukaan verkoille mennessä. Ilmaan kun ampuu, niin varmasti lähtee, se on arka lintu.

Hallien tuhoista korvauksia

Halleja on Tommolalle jäänyt kiinni niin sanotusti rysän päältä, mutta niitä on löytynyt myös rysistä kuolleina. Halli saattaa juuttua rysään tai se ei aina löydä ajoissa ulospääsyä.

Hallien aiheuttamista tappiosta voi anoa korvauksia, jos menetetyn saaliin arvo on vähintään 5 000 euroa. Rikotuista verkoista voi korvauksia saada kalavakuutuksen kautta.

- Niitä maksetaan vain verkkojen liinoista, mutta niitä ei välttämättä kannata hakea, kun menee bonukset. Merimetsoista ei ole korvauksia maksettu, Tommola muistelee.

Harmaahyljekannat ovat kasvaneet Itämerellä, jossa niitä on noin 20 000. Merimetsoja löytyi laskennassa 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, ja nyt niitä arvioidaan olevan reilut 40 000 Suomen eteläisillä rannikkoalueilla.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Niklas Joki