Brasilia perustamassa totuuskomission

Brasilian parlamentin alahuone on hyväksynyt lain, jonka perusteella Brasiliaan luotaisiin ensi kertaa totuuskomissio tutkimaan diktatuurin aikaisia ihmisoikeusrikkomuksia. Brasiliassa on selvittämättä 500 tapetun tai kadonneen kohtalo ja tuhansien kidutus tai joutuminen maanpakoon.

Ulkomaat

Laki siirtyy seuraavaksi parlamentin ylähuoneen eli senaatin käsiteltäväksi. Presidentti Dilma Rousseff on kiirehtinyt edeltäjänsä Luiz Inacio Lula da Silvan käynnistämää lakihanketta.

Rousseff, joka joutui itsekin kidutetuksi diktatuurin aikana, on aiemmin arvioinut, että komissio saadaan toimimaan jo ennen vuodenvaihdetta.

Muut Latinalaisen Amerikan maat ovat jo aiemmin ryhtyneet hoitamaan diktatuuriensa eli "likaisten sotien" haavoja. Argentiinassa, Chilessa ja Uruguayssa on tuomittu vankeuteen useita diktatuurien aikaisia korkea-arvoisia upseereja.

Armahduslaki estää rangaistukset

Brasilian totuuskomissiosta kaavaillaan seitsenjäsenistä. Presidentin nimittämät jäsenet tutkisivat ihmisten katoamisia ja muita ihmisoikeusrikkomuksia 1960 - 1980-luvuilla.

Uusi laki ei kuitenkaan kumoaisi vuoden 1979 armahduslakia, jonka korkein oikeus vahvisti viime vuonna. Armahduslaki merkitsee, ettei ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneitä voida haastaa oikeuteen tai tuomita.

Ihmisoikeusjärjestöt ovatkin kysyneet, mitä merkitystä totuuskomissiolla on, ellei armahduslakia kumota. Myös Amerikan maiden ihmisoikeustuomioistuin on kehottanut Brasiliaa kumoamaan lain.

Järjestöt uskovat, armeijalla lienee edelleen salaista tietoa kadonneista. Armeijan mukaan kaikki asiakirjat on tuhottu. Ilman sellaisia totuuskomission työ ei onnistu, arvioivat muiden maiden totuuskomissioiden asiantuntijat yhteiskokouksessaan viime vuonna.

Lähteet: AFP, YLE Uutiset

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus