Entiset ystävät joutuivat Hämeessä sodan jälkeen piikkilankojen taakse

Noin 500 Suomessa asunutta Saksan ja Unkarin kansalaista vietti jatkosodan jälkeen toista vuotta kurjissa oloissa internointileireillä Hämeessä ja Uudellamaalla.

keskitysleirit
Mikko Määttälän kirja Vihollisina vangitut
YLE / Ville Välimäki

Esimeriksi Hämeenlinnassa Vuorentaan kaupunginosassa toimi Rääpiälässä piikkilankojen ympäröimä leiri. Kanta-Hämeessä Rääpiälän lisäksi internointileiri oli Oitissa Hausjärvellä.

Jatkosodan jälkeiset internointileirit vuosina 1944-45 liittyivät Neuvostoliiton vaatimuksiin, mutta samalla monin osin suomalaisten omiin painotuksiin. Leirejä tutkineen Mikko Määttälän mukaan leirien karuista oloista ei ole puhuttu aiemmin juuri lainkaan.

- Kyllä siitä varmaan aikamoiset arvet jäivät. Tosin näitä ei ole paljon perheissä muisteltu eikä pantu ylös, se on vaiettu täysin. Mutta voi kuvitella minkälaiset arvet jättää elämäntilanne, jossa puolitoista vuotta ollaan suljetussa paikassa eristettynä ja sitten kaikki omaisuus menee vielä lisäksi sen päälle, sanoo Mikko Määttälä.

Vangittujen joukossa oli myös suomalaissyntyisiä naisia, jotka olivat naimisissa saksalaisten ja unkarilaisten kanssa, sekä näiden lapsia.

Mikko Määttälä kertoo internoiduista kirjassa Vihollisina vangitut, Internointileirit neuvostosuhteiden välikappaleina 1944-47.

Lähteet: YLE Häme