Bussin kokoisen satelliitin palaset voivat pudota minne vain

Maan ilmakehään putoaa perjantaina Yhdysvaltain vanha satelliitti, mutta Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ei vielä torstaina osaa sanoa, minne palaset satelevat. Ison bussin kokoinen satelliitti on Nasan suurin Maahan hallitsemattomasti palaava laite yli 30 vuoteen.

Ulkomaat
Havainnekuva satelliitista, taustalla maanpintaa.
Nasan julkaisema tyylitelty havainnekuva UARS-satelliitista.NASA

UARS-satelliitin työura Maan kiertoradalla on kestänyt 20 vuotta. Matka päättyy Maahan suurin piirtein perjantaina. Sen tarkemmin Nasa ei osaa sanoa, sillä aika-arviossa voi olla 14 tunnin heitto suuntaan tai toiseen. Kappaleiden varma putoamispaikka selviää vasta 20 minuuttia ennen tömähdyksiä.

Satelliitin arvellaan hajoavan sataan kappaleeseen, joista useimmat tuhoutuvat Maan ilmakehässä. Nasa kuitenkin laskee, että 26 suurinta metallikappaletta päätyy Maahan asti. Jopa noin 150 kilon painoisten palasten arvellaan satelevan 800 kilometrin pituiselle alueelle.

Koska Maan pinta-alasta suurin osa on merta, kappaleet todennäköisesti putoavat sinne, luultavimmin Tyyneen valtamereen. Nasan mukaan on "erittäin epätodennäköistä", että satelliitista on vaaraa ihmisille tai heidän omaisuudelleen. Matemaattisesti Nasa laskee, että satelliittiromun osuminen johonkuhun Maan asukkaista on yhden suhde 3 200:aan.

Avaruustutkimusta on tehty 50 vuotta, eikä kenenkään tiedetä loukkaantuneen avaruusromusta, Nasa sanoo. Nasan asiantuntijan Mark Matneyn mukaan samankokoisia muiden satelliittien ja avaruusrakettien kappaleita tipahtelee ilmakehän läpi keskimäärin kerran vuodessa.

Romuun ei saa koskea

UARS:n Maahan saakka säilyviksi osiksi arvellaan jäävän muun muassa titaanista tehdyt polttoainetankit ja teräsparistot.

Nasa varoittaa koskemasta romuun - ei myrkyllisuuden takia, vaan siksi,että terävistä reunoista voi tulla haavoja. Periaatteessa romu on Yhdysvaltain hallituksen omaisuutta, ja siitä pitää ilmoittaa poliisille, Matney sanoo.

Avaruudessa oleskeleville romu kuitenkin on pintahaavoja suurempi uhka. Maan ympärillä kiertää yli 20 000 vähintään kymmensenttistä romunkappaletta, joita tutkijat yrittävät pitää silmällä. Kansainvälisen avaruusaseman kuusi asukasta meni viime kesänä varmuuden vuoksi pelastuskapseliin asemaa uhanneen romuryöpyn vuoksi.

Putoaminen on osittain hallittu

Kuuden tonnin painoinen UARS on mitannut otsonikerrosta, tuulia ja lämpötiloja. Satelliitin virallinen käyttöikä päättyi vuonna 2005.

Viimeinen polttoaine käytettiin työntämään satelliitti lähemmäksi Maata, jotta putoamisaika olisi edes näin tarkoin arvioitavissa. Muussa tapauksessa UARS olisi voinut pudota koska tahansa seuraavien 20 vuoden aikana, Matney sanoo.

Suurin Maahan omin päin palannut avaruuslaite oli Yhdysvaltain varhainen avaruusasema Skylab. Sen kappaleet putosivat Australian syrjäseuduille ja Intian valtamereen vuonna 1979.

UARS:n paluuennustetta voi seurata Nasan verkkosivulta. (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AP, AFP, YLE Uutiset