Terva on erityisen suomalainen asia

Vanha kansa totesi: Jos ei sauna, viina ja terva auta, on tauti kuolemaksi. Tervan käyttö uhkasi loppua Suomessa 1980-luvulla, mutta sitten terva teki uuden tulemisen. Nyt huolena on mm. Aasiassa tuotettu terva, joka kilpailuvalttina on kotimaista edullisempi hinta.

suomalaisuus
Terva valuu polton yhteydessä tervan keräysastiaan.YLE / Jussi Siitarinen

Terva oli vuosisatojen ajan koko kansan yleishyödyllinen hoitoaine. Keskiajalta aina 1930-luvulle tervaa käytettiin moniin tarkoituksiin: suojausaineena, lääkkeenä ja voitelurasvana.

- Pikkuhiljaa hautapoltetun puutervan tuotanto alkoi vähentyä, kunnes 1980-luvulla se loppui käytännössä kokonaan. Usko uusiin parempiin teollisiin aineisiin lopetti tervan käytön, kertoo Museoviraston intendentti Risto Holopainen.

Tietotaito hävisi osin, mutta 90-luvulla kehitettiin hankkeita, jossa tervanpolton taitoa lähdettiin jälleen elvyttämään. Tässä onnistuttiinkin erittäin hyvin ja nykyään haudassa poltettua täystervaa tuotetaan jälleen Suomessa.

Tervaa tuotetaan nykyisin noin 20-30 tonnia vuodessa. Valtaosa siitä menee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten puukatteiden hoitoon. Osa menee teollisuuteen, kuten lääke- ja maaliteollisuuden käyttöön. Tervalla on myös aromaattisia vaikutuksia, ja sen vuoksi sitä jalostetaan hajusteiksi.

Tervan viehätys verenperintönä

2000-luvun alkupuolella terva joutui Euroopan unionin hampaisiin. EU oli vähällä kieltää paanukattojen, puuveneiden ja suksien suojaamisen tervalla.

- Tutkimuksella kuitenkin lopulta todettiin, että terva ei ole puunsuojakemikaali vaan pintaa suojaava vettä hylkivä aine. Kieltäminen oli lähellä, intendentti Holopainen muistelee.

Tervan maku ja tuoksu viehättää suomalaisia. Saunankiukaalle heitetään tervanhajuista löylytuoksua, suuhun pistetään tervapastilli ja välillä naukataan tervasnapsia.

- Suomalainen saa syntymässä perinnön tervan viehätykseen, siihen kasvetaan. Tervan tuoksu on positiivinen asia, Holopainen sanoo.

Terva onkin intendentin mielestä erityisen suomalainen asia, joka juontaa juurensa siihen, että terva on ollut aikoinaan kauppatavarana niin tärkeä. Muuta vientituotetta ei ollut, ja terva oli tuiki tärkeä tarvike Euroopassa veneiden tervauksen takia.

Museoviraston intendentti toivoo, että tulevaisuudessa tervaa tuotettaisiin kotimaassa oman maan tarpeisiin.

- Huolenaiheena on maailman kaupallinen vapautuminen. Tervaa tuodaan nykyään myös muualta, eikä sen laatua ehditä seuraamaan, Holopainen harmittelee.

Terva - Pohjolan musta kulta -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa 23.9. - 30.10.

Lähteet: YLE Oulu / Anna Keränen