Riihimäki saamassa takaisin mainettaan lasikaupunkina

Riihimäki on saamassa takaisin mainettaan lasikaupunkina. Nuoren polven lasintekijät hakeutuvat kaupunkiin sen hyvän sijainnin, lasimuseon ja vanhan maineen takia. Studiolasipajat haluavat asettua Riihimäen Lasin vanhojen tiilimuurien suojiin.

kulttuuri
Lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski vaihtoi työpajansa Nuutajärveltä Riihimäellä paremman sijainnin ja uusien työtilojen takia. Riihimäen Lasitehtaan vanhat tiiliseinät antavat työlle historiallisen taustan.YLE / Miki Wallenius

Riihimäen Lasin mentyä konkurssiin vuonna 1990, romahti kaupungin maine lasiteollisuuden keskuksena kertaheitolla. Lasintekotaito säilyi kaupungissa vuosikaudet hengissä lähinnä parin lasipajan ja kristallihiomon ansiosta.

-Suomessa suurten tehtaiden aika on ohitse. Iiittala ja Muurlan lasi ovat käytännössä enää ainoita. Kehitys on menossa pieniin yksiköihin, joissa lyhyellä aikaviivellä tehdään pieniä sarjoja ja yksilöllisiä esineitä, kertoo tutkija Uta Laurén Suomen Lasimuseosta.

Nuoret tekijät eivät halua tehtaaseen

Sukupolvenvaihdosten myötä on Riihimäelle viriämässä laajempaakin toimintaa lasin ympärille. Seitsemän nuorta lasinpuhaltajaa ostivat viime vuonna lasistudion eläkkeelle jääneeltä lasinpuhaltajamestarilta ja laittoivat pystyyn Lasismi-nimisen osuuskunnan.

-Nuoren polven unelma on toimia lasitaitelijoina eikä puhaltaa tehtaassa pitkiä sarjoja urakkapalkalla, tutkija Laurén tietää.

Lokakuun alussa aukesi Lasismin naapurissa, Riihimäen entisen lasitehtaan tiloissa neljän nuoren naisen ja yhden lasinpuhaltajamestarin osuuskunta nimeltään Verstakko.

-Lasinpuhalluksen sydän on se tila ja sen toivoisi olevan hyvä ja tehokas ja sopivan matkan päässä. Olen yhä mukana Nuutajärven lasiosuuskunnassa Lasikomppaniassa. Nuutajärvi on kuitenkin hieman kaukana ja logistisesti huonossa paikassa. Joudun ajamaan tunnin suuntaansa ennenkuin pääsen puhaltamaan, kertoo Riihimäelle siirtymisen syistä lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski.

Hän rakensi Riihimäelle kokonaan uuden lasihytin, johon hankittiin energiaa säästävät uunit ja jäädytyskaapit uusina Ruotsista. Alakosken kanssa Osuuskunta Verstakossa ovat mukana kolme hänen entistä oppilastaan Nuutajärven lasikoulusta: He ova t Aino Vilpas, Marjut Numminen ja Marja Hepo-aho.

Vaaka on kallistunut Nuutajärveltä Riihimäelle

Nuoret naiset haluavat tehdä koriste- ja käyttölasia ekologiset arvot mielessään. He vastustavat nimetöntä kaukomailta tuotua, mahdollisesti jopa epäeettisissä olosuhteissa valmistettua konelasia.

- Haluamme houkutella tänne asiakkaita pääkaupunkiseudulta. Täällä on nyt hieno keskittymä, hehkuttaa Marja Hepo-aho.

- Lasialan keskittymä Riihimäellä on jo aika merkittävä. Voi melkein jo sanoa, että painoarvo on kallistunut Riihimäen suuntaan jos otetaan lasimuseokin vielä huomioon, naurahtaa tutkija Uta Laurén Suomen Lasimuseosta.

Kaupungissa toimii lisäksi vielä kolmaskin lasistudio, Pekka Paunilan Potti sekä Okkolinin kristallihiomo.

Lähteet: YLE Häme