1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomi on kova maa töitä etsivälle vammaiselle

Suomessa ollaan töissä sataprosenttisesti tai ei ollenkaan. Motivoituneille, mutta vammaisille tai vajaakuntoisille ihmisille työn saaminen on edelleen kiven takana, vaikka yritysmaailman asenteet varovasti muuttuvatkin.

Pauli Wahlberg (vas.) ja Henkka Toropainen ravaavat tänä syksynä tiuhaan työhaastatteluissa. Kuva: YLE

Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö VATESin palkkalistoilla on tämä kesän ajan ollut kaksi työntekijää, jotka haaveilevat tulevaisuudesta kohta päättyvien pätkäsuhteiden jälkeen.

Henkka Toropainen on ollut aiemmin töissä muun muassa Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistossa.

Määräaikaiset työsuhteet alkavat jo riittää, miettii 28-vuotias yritysviestinnän tradenomi.

- Pitkäaikainen tavoitteeni on ollut, että saisin jossain organisaatiossa jollakin aikavälillä vakituisen työpaikan.

Toropaisen kollega Pauli Wahlberg on puolestaan VATESissa ensimmäisessä kesätyöpaikassaan. Hänen suuntanaan on mobiilimaailma.

- Nyt kun Google on tullut vahvasti Androidilla markkinoille, kiinnostaisi mobiilipuolen ohjelmointi. Se voisi olla erittäin nasta duuni.

Motivaatiota on, mutta ei työpaikkoja

Suomalaiset yritykset eivät näytä tietävän, minkälaisin tukitoimin vammaisia voi työllistää. VATESin 1528 yrityspäättäjälle tekemän kyselyn mukaan joka kymmenes heistä työllistäisi varmasti, kun oikea ihminen löytyy.

Kuitenkin vain kolmannes Suomen 200 000 vammaisesta on ollut töissä kuluneen kahden vuoden aikana. Tietämättömyyttä on erityisesti joillakin aloilla, kertoo VATESin toimitusjohtaja Marjatta Varanka.

- Tukitoimia sekä tunnetaan vähäisesti että käytetään hyvin vähän rakennustoiminnassa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja liike-elämälle tuottavissa palveluissa. Ero voi johtua siitä, että joillakin aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla tai vaikkapa kiinteistöalalla vammaisten työllistäminen on jo nyt osa yrityspolitiikkaa.

CP-vammaisen Wahlbergin mielestä asenteissa on tapahtunut muutosta, mutta joitakin vammaisuus vielä säikäyttää.

- Tiedän henkilöitä, jotka ovat kirjoittaneet työhakemukseen olevansa lievästi liikuntarajoitteisia. Sitten kun onkin ilmaantunut haastattelupaikalle pyörätuolilla, on rekrytoijan leuka loksahtanut. Itse olen kirjoittanut hakemuksiini täysin avoimesti itsestäni.

Hyvässä työelämässä ei tarvitse olla täysin työkykyinen

Pitkään työelämää ja ikääntymistä tutkinut professori Juhani Ilmarinen toivoisi yritysten näkevän ihmisten erilaisuuden kilpailuvalttina.

- Suomessa on hyvin kova linja sen suhteen, että pitää olla täysillä töissä tai ei lainkaan. Suomi on oikeastaan viimeinen maa Euroopan unionissa, joka vetää näin kovaa linjaa. Me syrjäytämme hyvin suuren osan vammaisia, mutta myös ihan normaalityökykyisiä ihmisiä työelämästä.

Ilmarisen mielestä Suomen kestävyysvaje korjautuisi ja työurat pidentyisivät, jos kaikki työtä haluavat työllistettäisiin tukitoimin.

- Kun ihmisellä on halu tehdä työtä, loksahtaa tärkeä elementti työkyvystä kohdalleen. Jos saisimme työkulttuuriamme ja asenteitamme muutettua ja työt räätälöityä kullekin ihmiselle sopivaksi, saisimme valtavasti myös kansantaloudellista hyötyä. Tätähän PTT:n laskelmatkin tukevat.

Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan vammaisten ja vajaakuntoisten työpanos säästäisi yhteiskunnan rahaa: työllistämistoimien tukirahoista palautuu yhteiskunnalle heti takaisin noin viidennes. Mikäli laskuissa otetaan huomioon työllistyneiden taloudellisen aseman paraneminen, rahoittavat toimenpiteet itsensä joka toisessa tapauksessa.